Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto

69
3. & 4. Välittää tietoa ylemmälle tasolle sekä alaspäin: Tämänhetkinen täsmällisyysmittari
on hyvin yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä. Sen tuottama tieto
täsmällisyyden tasosta välittyy helposti kaikille tasoille. Nykymittarin tuottamaa tietoa
voidaan seurata erilaisilla tarkkuuksilla, yhden junan täsmällisyyden kehityksestä tietyn
junatyypin täsmällisyyden kautta kokonaistilanteeseen. Tällaisella mittarilla tieto
täsmällisyydestä voidaan välittää kaikille tasoille. Täsmällisyysmittausta seuraavilla
tahoilla on tiedolle erilaisia vaatimuksia ja voidaan nähdä, ettei helposti eri tahoille
välittyvä tieto ole kuitenkaan kaikkien tarpeisiin riittävän yksityiskohtaista.
5. Korvaa tai hyvittää: Nykyiseen mittariin on liitetty vain lähiliikenteen kattava bonusja
sanktiojärjestelmä. Henkilökaukoliikenteessä ja tavaraliikenteessä ei nykymittarissa
ole asiakkaiden suuntaan korvaus- tai hyvitystarkoitusta, joten tämä mittarin
perustarkoitus ei täysin täyty.
6. Motivoi: Täsmällisyysmittari ei enää nykyisin vastaa tarkoitustaan täysin, sillä se ei
ota huomioon liikennemääriä tai liikenteen ja matkustajamäärien kasvua, jotka
vaikuttavat täsmällisyyteen. Liikennöitsijä käyttää nykymittaria joidenkin työntekijöidensä
palkkauksen kannustimena, joten vaikka se ei kuvaa täsmällisyyttä enää
kovin hyvin, voidaan sen nähdä toimivan joltain osin motivoivana tietyille henkilöille.
Mittarin motivoiva tarkoitus on kokonaisuudessaan vähäinen.
7. Mahdollistaa vertailun: Tällä hetkellä nykymittarin vertailtavuus menneeseen tilanteeseen
Suomessa on hyvä. Mittari on pysynyt periaatteiltaan samanlaisena mittaamisen
aloittamisesta asti. Kansainvälisesti täsmällisyyden vertailu on nykymittarillakin
mahdollista, sillä metodina muilla on samantyyppinen mittari. Kuitenkin nämä mittarit
kuvaavat heikosti täsmällisyyteen vaikuttavia tekijöitä, joten ainoastaan tulosten
vertailtavuus on kansainvälisesti hyvä, ei itse täsmällisyystilanteen vertailu. Sama
ongelma koskee osittain vertailtavuutta menneisiin suomalaisiin tuloksiin, sillä mittari
ei ota huomioon esimerkiksi liikennemääriä, joiden kasvettua vertaillaan vain tuloksia
eikä varsinaista tilannetta.
5.3 Laadun vaatimukset ja nykymittari
Nykymittarin kyky vastata rautateiden laadun vaatimuksiin sekä täsmällisyyden
mittauksen tuottama tiedon laatu on tarpeen arvioida. Laadun tavoitteena on täyttää
asiakkaan tarpeet organisaation kannalta tehokkaalla ja kannattavalla tavalla. Nykymittarin
kykyä mitata näiden tarpeiden täyttymystä on arvioitu tässä luvussa.
Joukkoliikenteen kokonaislaatu koostuu seitsemästä päätekijästä. Näistä tärkeimmän
osatekijän muodostavat yhdessä reitti, linjasto, luotettavuus sekä matka-aika. Niiden
yhdessä muodostama osuus jakautuu neljään alakohtaan, joista suurinta osuutta
edustavat luotettavuus ja aikataulussa pysyminen. (LVM 2007a)
Palvelutaso kuvaa matkan kokonaislaatua matkustajan kannalta ja sen tärkein osatekijä
on matka-aika. Palvelutason vaatimusten täyttymiseksi nykyisen mittarin tulisi kuvata
paremmin aikataulullisia ominaisuuksia. Nykymittari ei käytä matka-aikoja tai aikatauluihin
lisättyjä pelivaroja täsmällisyyslaskennassa, vaikka ne vaikuttavat palvelutasoon.
Nykymittari ei silloin estä mahdollisuutta täsmällisyyttä parantaessa heikentää
palvelutasoa muun muassa kasvattamalla matka-aikoja. Tulee ottaa huomioon, kuinka