Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
76<br />
Kuva 6.1<br />
Täsmällisyyden osamittarit.<br />
<strong>Rautatieliikenteen</strong> täsmällisyyden osamittaristo on esitelty kuvassa 6.1 Kaikki mittarit<br />
eivät sovellu kaikentyyppiselle liikenteelle, toisaalta taas mittareita voi käyttää<br />
tarkasteltaessa rautatieliikennettä kokonaisuutena. Kaikille mittareille on yhteistä, että<br />
ne mittaavat täsmällisyyttä tietystä näkökulmasta, lisäksi voidaan nähdä osan mittareista<br />
olevan yhteydessä toisiinsa. Tätä mittareiden välistä yhteyttä on kuvassa 6.1<br />
havainnollistettu katkoviivojen avulla. Mittarit voidaan myös luokitella niiden<br />
käyttökohteiden perusteella, kuvassa tämä mittareiden ryhmittely on esitetty ympyröin.<br />
Erilaisten mittareiden tarjoama tieto parantaa vertailtavuutta, uuden mittarin avulla<br />
voidaan paremmin seurata todellista täsmällisyystilannetta samoin kuin vertailla eri<br />
rataosien ja junatyyppien täsmällisyyttä. Osamittariston rakennetta ja niiden sisältämiä<br />
täsmällisyysmittauksia on kuvattu tarkemmin seuraavaksi. Ensimmäisenä osamittarina<br />
ovat kustannukset (kuva 6.2), jossa kuvataan epätäsmällisyydestä aiheutuvia<br />
kustannuksia.<br />
Kuva 6.2<br />
Epätäsmällisyyden kustannusten osamittaristo.<br />
Mittareista erityisesti kustannukset-mittari on tyypiltään sellainen, joka palvelee<br />
liikennejärjestelmää kokonaisuutena. Kustannusmittarissa ei ole tarpeen eritellä henkilöja<br />
tavaraliikennettä. Epätäsmällisyyden kustannuksista tarvitaan tietoa erityisesti<br />
hankkeissa, joissa tavoitteena on täsmällisyyden parantaminen. Kustannusmittarin