Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto

68
Wu & Caves (2002) toteavat nykymittarin kaltaiset täsmällisyysmittarit ovat sopivia
alustavaan liikennöinnin ja aikataulujen tarkasteluun. Nykyisen täsmällisyysmittarin
päätöksentekoa ohjaava vaikutus ei ole merkittävä ja nykymittarin relevanttius on
heikko.
Validiteetti; Onko nykymittari soveltuva rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaamiseen,
mittaako se sitä, mitä halutaan?
Validiteetin vaatimuksen täyttymiseen saadaan kaksijakoinen vastaus. Toisaalta nykymittari
on hyvinkin soveltuva ja käyttökelpoinen täsmällisyyden mittaamiseen. Sen
ongelmana on hyvin yksinkertainen ja laaja-alainen täsmällisyyden kuvaus, jolloin siitä
ei saada kaikkea sitä tietoa, mitä täsmällisyysmittarilta halutaan. Täsmällisyydestä
tarvittaisiin entistä tarkempaa tietoa ja erityisesti tietoa, joka on sidonnainen liikenteen
muihin ominaispiirteisiin. Tässä mielessä nykymittari ei mittaa täysin sitä mitä halutaan,
eli se ei ole validi.
Reliabiliteetti; Onko nykymittari luotettava mittauksia toistettaessa?
Mittaukset ovat nykytilassa helposti toistettavissa ja tulokset ovat kohtuullisen
luotettavia. Virhelähde nykymittarissa sisältyy tiedon kirjaukseen, jonka perusteella
täsmällisyyttä luokitellaan. Itse täsmällisyysminuuttien laskentaa voidaan pitää
luotettavana. Reliabiliteetin vaatimus täyttyy nykyisellä mittarilla
Yksinkertaisuus; Onko nykymittari helppokäyttöinen?
Nykymittari on hyvin yksinkertainen ja helppotajuinen, sitä voidaan käyttää tiedonlähteenä
kaikkien sidosryhmien suuntaan. Vaatimus mittarin yksinkertaisuudesta täyttyy
hyvin nykytilassa. Vaatimukseen tulee kiinnittää huomiota erityisesti silloin, kun
täsmällisyyden mittaamista lähdetään kehittämään moniulotteisempaan suuntaan.
Mittarin helppokäyttöisyys perustuu seurantajärjestelmän tuottamaan laajaan ja yksinkertaiseen
tietoon. Tiedon analysointi nykymittarista vaatii ammattilaisen ja asiaan
hyvin perehtyneen, joten nykymittarin yksinkertaisuuden kääntöpuolena on tiedon
analysoinnin haasteellisuus.
Oikea-aikaisuus; Kuvaavatko mittaustulokset nykyistä täsmällisyystilannetta?
Juse-järjestelmästä täsmällisyystieto saadaan lähes reaaliaikaisesti, joten täsmällisyystieto
saadaan myös tuotettua niin, että se kuvaa senhetkistä tai lähimenneisyyden
täsmällisyyttä. Nykymittari kuvaa hyvin sitä ajankohtaa, jota se mittaa.
Nykymittarin ominaisuuksia on tarkasteltu myös Meyerin (2003, kuva 2.1.)
määrittämään mittarin seitsemään perustarkoitukseen verraten.
1. Katsoa taaksepäin: Nykymittarissa täyttyy tarkoitus katsoa taaksepäin, sillä sen arvoja
voidaan vertailla aiempiin ja mittarin avulla voidaan seurata täsmällisyyden kehitystä jo
1990-luvulta. Nykymittari on toteutuneen tilanteen mittari, josta aikasarjojen luominen
taaksepäin on helppoa.
2. Katsoa eteenpäin: Nykyinen täsmällisyysmittari ei pysty tuottamaan täsmällisyyden
ennusteita lähitulevaisuutta pidemmälle, eikä näin ollen mittaa tulevaa. Nykymittarin
kyky katsoa eteenpäin on heikko, sillä siinä mitataan ainoastaan junien saapumisaikoja
ja näitä on vaikea ennustaa yhden päivän kulkua pidemmälle. Mittarissa ei ole mukana
ennustettavia komponentteja, kuten matkustajamäärä.