Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
16<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
−<br />
Ordinaaliasteikko eli järjestysasteikko, jossa asiat on luokiteltu numeroin ja numerot<br />
kuvaavat asioiden keskinäistä järjestystä.<br />
Intervalliasteikko eli välimatka-asteikko, jossa mittaukset on sidottu numeroihin ja<br />
numerot kuvaavat mittausten keskinäistä etäisyyttä sekä järjestystä.<br />
Logaritmis-intervallinen asteikko, joka eroaa intervalliasteikosta niin, että siinä<br />
numeroiden suhde kuvaa mittausten keskinäistä suhdetta.<br />
Suhdeasteikko, jossa mittaukset on sidottu numeroihin ja numerot kuvaavat sekä<br />
kohteiden keskinäistä eroa että suhdetta.<br />
Absoluuttinen asteikko, joka eroaa suhdeasteikosta numeroiden kuvatessa mittausten<br />
yhdenmukaisuutta.<br />
Käytetyn mitta-asteikon lisäksi organisaation mitattavat asiat voidaan luokitella<br />
taloudellisiin, aineettomiin ja muihin fyysisiin asioihin. Organisaation kannalta on<br />
tärkeää tunnistaa sen toiminnan oleellisimmat menestystekijät ja mitata näitä tekijöitä<br />
erilaisilla mittareilla. Organisaatiossa mittareita voidaan käyttää monenlaisiin tarkoituksiin,<br />
kuten päätöksentekoon, kontrollointiin, ohjaamiseen, koulutukseen ja oppimiseen<br />
sekä kommunikointiin organisaation ulkopuolelle. Karinen (2003) esittää edellä<br />
mainittujen lisäksi mittareiden käytölle hälytys- ja motivointitarkoituksen. (Lönnqvist et<br />
al. 2006 s.47 ja 123, Karinen 2003, Neilimo & Uusi-Rauva 2005)<br />
Mittaristo jakautuu usein moneen osaan. Mittareiden toimintasäde vaihtelee, on lyhyen<br />
ja pitkän tähtäimen mittareita samoin kuin mittareita, jotka hälyttävät poikkeamatilanteissa.<br />
Kujansivu et al. (2007) käyttää mittariston vaihtelevasta koostumuksesta<br />
esimerkkinä auton mittaristoa, jossa useampi erilainen mittari on tarkoitettu kukin<br />
neuvomaan kuljettajaa eri tavalla. On jatkuvasti tarkasteltavia mittareita kuten nopeus ja<br />
toisia, joita havainnoidaan harvemmin tai ainoastaan poikkeamatilanteissa.<br />
Tyypillinen mittauksen käyttötarkoitus on toiminnan nykytilan arviointi. Toiminnan<br />
kehittäminen ja kehityksen havainnointi on mahdollista, jos tiedetään lähtötaso. Nykytilan<br />
tunteminen antaa perustan myös täsmällisten suunnitelmien tekemiselle. Karinen<br />
(2003) toteaa kuitenkin mittareiden käytön päätarkoituksen siirtyneen valvonnasta<br />
kommunikaation ja oppimisen suuntaan. (Lönnqvist et al. 2006, Karinen 2003)<br />
Kujansivu et al. (2007) toteaa mittareiden olevan johtamisen työkaluja, joiden avulla<br />
voidaan hallita monimutkaisia kokonaisuuksia tiivistämällä tulokset yksinkertaiseen<br />
muotoon.<br />
Hölttä et al. (1997) toteaa, ettei ole yhtä oikeaa tapaa mitata laatua. Laadun määritelmiä<br />
ja lähestymistapoja on lukuisia eikä vain yhtä voida katsoa objektiivisesti ainoaksi<br />
oikeaksi. Myös laadun osalta tulee ottaa huomioon yrityksen resurssit ja kohdentaa<br />
laatua parantavia tai ylläpitäviä resursseja niihin toimintoihin, joiden avulla päästään<br />
parhaimpiin mahdollisiin tuloksiin.<br />
Laatupolitiikan ajatuksena on jatkuva eteenpäin pyrkiminen ja jatkuva kehitystyö.<br />
Näiden pohjaksi on kuitenkin saatava tietoa kehittämistyön onnistumisesta. Tämä<br />
onnistuu mittausten avulla, joista saatavan tiedon avulla voidaan katsoa taaksepäin
Change language