Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
11<br />
Yhteiskunnan yleinen kehitys on tuonut mukanaan myös rautatieliikenteen asiakkaiden<br />
vaatimusten nousun. Asiakkaiden yksi tärkeimmistä vaatimuksista on täsmällisyys,<br />
jonka saavuttaminen muodostuu entistä vaikeammaksi liikennemäärien kasvaessa.<br />
Täsmällisyyden taso kuvaa näin myös asiakkaiden tyytyväisyyttä liikenteeseen.<br />
Täsmällisyyden mittauksesta voidaan kansainvälisesti löytää yhtenäisiä piirteitä, kuten<br />
syiden luokittelu ja täsmällisyysprosenttien laskeminen, mutta kokonaisuutena<br />
täsmällisyyden mittaamisperusteista ei ole kansainvälistä yleistä käytäntöä. Eri maissa<br />
käytetään erilaisia perusteita ja mittaristoja. Tästä johtuen eri maiden täsmällisyystuloksia<br />
on vaikea verrata luotettavasti keskenään.<br />
Tulosjohtamisen näkökulmasta realiteetti on, että sitä, mitä ei voida mitata, ei voida<br />
johtaa. Jos täsmällisyydelle ei aseteta strategisia tavoitteita, sitä ei ole tarpeen edes<br />
mitata. Silloin voidaan kysyä, onko epätäsmällisyyttä ollenkaan, jos emme sitä mittaa?<br />
Ei ole mielekästä mitata täsmällisyyttä vain mittaamisen ja toteutuneen tilanteen<br />
seurannan johdosta. Demingin laatuympyrän (Laamanen, 2005) mukaisesti ympyrän<br />
tulee sulkeutua ja mittaamisen ja seurannan jälkeen on tultava analysointi ja toiminta.<br />
Täsmällisyysmittarin tuloksilla tulee siis olla merkitystä rautateiden palvelun kokonaisvaltaisessa<br />
kehittämisessä. Täsmällisyysmittari on väline, jonka tuottaman tiedon avulla<br />
täsmällisyyttä parantavia toimia voidaan toteuttaa.<br />
1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset<br />
Työn tavoitteena on perehtyä täsmällisyyden mittaamisen nykytilaan Suomessa ja<br />
kartoittaa rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaamisen vahvuuksia ja heikkouksia.<br />
Nykyisen mittarin analysoinnin kautta arvioidaan, miten nykymittari vastaa rautatieliikenteen<br />
täsmällisyyden mittaamisen tarpeisiin. Tässä työssä selvitetään, miten<br />
rautatieliikenteen täsmällisyyttä voidaan ja tulisi mitata, jotta täsmällisyystietoa voidaan<br />
hyödyntää. Nykytila-analyysin, täsmällisyyteen vaikuttavien tekijöiden, kansainvälisen<br />
vertailun ja mittaamisen teorian kautta kartoitetaan täsmällisyyden mittaamisen erilaisia<br />
menetelmiä. Työssä pyritään rakentamaan erityisesti Suomen rautatieympäristöön<br />
soveltuva mittari. Työssä havaitaan kansainvälisesti yhtenäisen täsmällisyysmittarin<br />
puuttuminen, mutta uuden rautatieliikenteen täsmällisyysmittariston kehittämisessä<br />
tavoitteena on löytää sopivin ratkaisu ainoastaan Suomeen.<br />
Työssä tarkastellaan sekä henkilö- että tavaraliikennettä samoin kuin kauko- ja lähiliikennettä.<br />
Tarkastelun ulkopuolelle jätetään kevyt raideliikenne. Kuten täsmällisyyden<br />
seurannassa myös tässä työssä painopiste on henkilöliikenteessä, mutta mittariston<br />
kehityksessä tavoitteena on myös tavaraliikenteen täsmällisyysmittariston uudistaminen.<br />
Työssä arvioidaan täsmällisyysmittariston laatua erityisesti käytettävyyden ja tiedonhallinnan<br />
näkökulmasta. Täsmällisyystiedon käytön ja täsmällisyyden kehittämisen<br />
kannalta on tärkeää, että täsmällisyysmittari ja mittaustulokset ovat luotettavia ja<br />
relevantteja.<br />
Tutkimuksen tavoite voidaan kuvata myös tutkimusongelmien muodossa. Tässä työssä<br />
tutkimusongelma jakautuu kolmeen kysymykseen, joihin tutkimuksella vastataan.
Change language