Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
55<br />
Taulukko 4.1 Kansainvälinen vertailu täsmällisyyden mittausperusteista.<br />
Vertailumaa<br />
Mittausperusteet<br />
Raja-arvo,<br />
lähiliikenne<br />
Raja-arvo,<br />
kaukoliikenne<br />
Suomi mittaus määräasemalla 3 min 5 min<br />
mittaus lähdössä,<br />
määränpääasemalla sekä -1 min<br />
Ruotsi välipisteissä<br />
+3 min 5 min<br />
mittaus määräasemalla ja<br />
myöhästymisminuuttien<br />
Norja kokonaismäärä 3 min 5 min<br />
Tanska mittaus määräasemalla 2 min<br />
Sveitsi<br />
erilliset mittausperusteet<br />
arkena/viikonloppuna<br />
3 /4 min<br />
myöhästymisenä<br />
5(/15/30)<br />
Ranska saapumisajasta<br />
5 min min<br />
Täsmällisyystaso<br />
88,2%/96,6%<br />
(2007)<br />
95,9/96,2 %<br />
(2006)<br />
Alankomaat mittaus pääasemilla 3 min 3/(5) min 80 %<br />
Belgia<br />
mittaus määräasemalla sekä<br />
koetun täsmällisyyden mittaus<br />
5 min<br />
matkustajien<br />
kokema 65 %<br />
Iso-Britannia<br />
Public Performance Measure,<br />
PPM 5 min 10/15 min<br />
Japani<br />
keskimääräinen<br />
myöhästymisen pituus 1 min 1 min 0,6 min/juna<br />
Kansainvälinen vertailu eri maiden täsmällisyyden välillä on haastavaa erilaisten<br />
määritelmien ja mittaustapojen johdosta. Merkittävänä erona on mittauspisteiden lukumäärä,<br />
mitataanko täsmällisyyttä useammalla asemalla vai ainoastaan pääteasemalla.<br />
Yleisin mittareiden puute monessa maassa on matkustajamäärä ja kuljetetun tavaran<br />
määrätiedon puute tai sen hyödyntäminen täsmällisyyden mittauksessa. Nyström<br />
(2005b) nostaa esille tämän ongelman ja tuo esille määrätietojen tarpeellisuuden<br />
erityisesti täsmällisyystilanteen paranemista seuraavissa mittareissa.<br />
Kansainvälisissä täsmällisyysmittareissa ei myöskään esiinny täsmällisyyttä korjaavia<br />
tekijöitä kuten vuorovälin, kapasiteettitason tai operaattoreiden lukumäärän huomioon<br />
ottavia muuttujia. Vuosittaisissa täsmällisyystason vertailuissa ei ole otettu huomioon<br />
liikenteen tai matkustajamäärien kasvua, vaikka kapasiteetin ja täsmällisyyden välinen<br />
yhteys on selkeä.<br />
Tällä hetkellä yleisin tapa kuvata täsmällisyyttä Euroopan maissa on kahden mittarin<br />
avulla. Nämä ovat myöhästyneiden junien osuus kaikista junista mittauspisteessä,<br />
esitettynä prosenttilukuna sekä junien myöhästymisminuuttien kokonaissumma rajatulla<br />
aikavälillä.<br />
Yleistä ainakin Euroopassa on se, että täsmällisyyttä mitataan ainoastaan määränpääasemilla.<br />
Peruste tällaiseen mittaustapaan on usein yksinkertainen, muun muassa NEA<br />
(2003) on tutkimuksessaan todennut, että täsmällisyysmittaukset väliasemilla eivät<br />
vaikuta kokonaistäsmällisyyteen merkittävästi, joten niitä ei nähdä tarpeellisina.