Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto

39
tarkastella myös sen hetkistä, määräasemalle saapumisten täsmällisyysprosenttia koko
maassa.
Jusen määrittelyissä täsmällisyyden laskennan kuvataan tapahtuvan liikenteenohjausjärjestelmästä
automaattisesti saadun tai liikenteenohjaajan syöttämän toteutuneen ajan
perusteella. Tästä tiedosta järjestelmä laskee poikkeamaminuutit suunniteltuun aikatauluun
verrattuna. Tilanteessa, jossa junalle on kirjattu saapuminen määräasemalle,
järjestelmä laskee ja päivittää kuluvan vuorokauden täsmällisyysprosentit. Tämä
laskenta toteutetaan sekä junalajikohtaisesti että kaikille junille yhteensä. (Koivisto et al.
2003)
Jusen avulla täsmällisyyttä voidaan tarkastella reaaliaikaisesti, mutta myös vanhemmista
kulkutiedoista voidaan tuottaa koosteita muun muassa junalajeittain, syykoodeittain,
liikennepaikoittain, tapahtumakoodeittain, myöhästymisminuuttien avulla,
vuosi- tai kuukausitasolla tai halutulla aikavälillä. Lähiliikenteen osalta Jusesta saadaan
myös linjallejäännit, erikseen ruuhkajunien kulkutiedot sekä täsmällisyysprosentit
kuukausittain ja vuositasolla. Järjestelmästä saadaan myös tiedot peruutetuista junista.
(JUSE).
Aikataulussaan junan katsotaan olevan silloin, kun se saapuu määränpäähänsä tietyn
sallitun raja-arvon sisällä. Raja-arvoiksi on Suomessa määritetty lähiliikenteelle 3
minuuttia, kaukoliikenteelle 5 minuuttia ja tavaraliikenteelle 15 minuuttia. Raja-arvojen
määrittämisen taustalla on myöhästymisen matkustajille aiheuttamien haittojen
tuntuvuus. Jusessa myöhästyminen kirjataan minuutin tarkkuudella. Juse määrittelee
junan myöhästyneeksi määritetyn myöhästymisrajan, sekä tavaraliikenteessä myös
etuajassa kulun avulla (Koivisto et al. 2003).
Täsmällisyystavoitteeksi on yhdessä RHK:ssa sekä VR Osakeyhtiöllä asetettu 90 %
henkilökauko- ja tavaraliikenteelle sekä 97,5 % lähiliikenteelle. RHK:lle on lisäksi
liikenne- ja viestintäministeriön toimesta asetettu erillinen täsmällisyystavoite, jonka
mukaan maksimissaan 5 % junista saa myöhästyä johtuen radanpidollisista syistä.
Esimerkiksi tammikuussa 2008 radanpidollisista syistä henkilöliikenteen junista oli
myöhässä nykyisen laskentatavan mukaan vain 2 % (JUSE). Useista Euroopan maista
löytyy vastaavanlaisia täsmällisyystavoitteita ja ohjelmia täsmällisyyden parantamiseksi.
Täsmällisyystilannetta seurataan päivä-, kuukausi- ja vuositasolla. Kuvasta 3.5. nähdään
täsmällisyyden kehitys vuosina 1992–2008 (helmikuu) ja voidaan vertailla täsmällisyystasoa
vuosikeskiarvojen avulla. Kuvasta nähdään täsmällisyystason parantuneen,
toisaalta yhtä aikaa ovat asiakkaiden vaatimukset ja liikennemäärät rataverkolla
kasvaneet. Saavutettuun täsmällisyystasoon on vaikuttanut myös vuonna 1992
käyttöönotettu junien kulunvalvonta (JKV). Aiemmin junien oli helpompi ajaa
ylinopeutta ja saada myöhästyminen kiinni. Tämä muutos kulunvalvonnassa ei
aiheuttanut muutoksia täsmällisyyden mittauksessa, mutta vaikutti täsmällisyystilanteeseen.