Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto

44
Pyöristäminen
Lähiliikenteen myöhästymisten pyöristäminen tapahtuu eri periaatteella kuin kaukoliikenteessä.
Henkilökaukoliikenteessä luetaan asemalle saapuneen junan olleen ajoissa
vielä 5 min 30 s aikataulunmukaisen saapumisajan jälkeen, lähiliikenteessä 2 min 59 s
aikataulusta jäljessä ollut juna luetaan vielä ajoissa saapuneeksi. (Paavilainen 2008)
Kaukoliikenteessä myöhästymisen raja-arvo on lähes kaksi kertaa suurempi kuin
lähiliikenteessä. Pyöristämisen määritelmät eroavat hiukan, toisaalta täsmällisyyden
kirjauksessa ei tällä hetkellä pystytä minuuttia tarkempaan tulokseen.
Lähtötäsmällisyys
Lähiliikenne poikkeaa muista siinä, että lähiliikenteessä seurataan myös lähtötäsmällisyyttä.
Lähtötäsmällisyydelle on lähiliikenteessä määritetty kerroin 0,5, joka
tarkoittaa, että lähdössä myöhästyminen ei vielä aiheuta junan täyttä myöhästymiskirjausta,
vasta puolet siitä. Muussa liikenteessä ei lähtötäsmällisyyttä huomioida, eikä
käytössä ole täsmällisyydelle erilaisia kertoimia.
Peruttujen junien kirjaaminen
Peruttujen junien käsittelyssä lähiliikenne poikkeaa muista ottamalla huomioon myös
perutut junat täsmällisyysmittarissa. Lähiliikenteessä peruttu juna lasketaan myöhästyneeksi
sekä lähdössä että määräasemalla, eli koko matkalta myöhästyneeksi. Perutut
junat tilastoidaan erikseen.
Henkilökaukoliikenteessä ja tavaraliikenteessä peruutetut junat eivät vaikuta täsmällisyyteen
nykymittarin mukaan. Kauko- tai tavaraliikenteessä peruttua junaa ei myöskään
lasketa mukaan junien kokonaismäärään. Vuoden 2008 huhtikuusta lähtien henkilökaukoliikenteen
täsmällisyys on kuitenkin ilmoitettu myös lukuna, jossa on otettu
huomioon perutut junat.
Muulla kulkuvälineellä hoidettu reitin keskellä tehty junan perutus käsitellään
täsmällisyysmittauksessa samalla tavalla kuin jos matka olisi ajettu junalla.
Etuajassa ajo
Tavaraliikenteelle on tyypillistä etuajassa ajo. Tavaraliikenteen osalta myös seurataan
etuajassa kulusta aiheutuvaa epätäsmällisyyttä. Henkilöliikenteelle ei ole tyypillistä
junan etuajassa kulku, siinä negatiiviset vaikutukset asiakkaille olisivat tavaraliikennettä
merkittävämmät.
3.5 Epätäsmällisyyden vaikutukset
Täsmällisyyttä kuvaavat myöhästymiset voidaan jakaa kahteen, myöhästymisen
aiheuttavan syyn perusteella jaettavaan tyyppiin: primäärisiin ja sekundäärisiin.
Primäärimyöhästymiset johtuvat erilaisista liikenneympäristössä tapahtuvista häiriöistä.
Sekundäärimyöhästymisellä tarkoitetaan myöhästymisiä, joiden syynä on jokin toinen
myöhässä oleva juna. Sekundäärimyöhästymisen syynä on siis heijastuva primaarimyöhästyminen.
Kirjallisuudessa käytetään primäärimyöhästymiselle myös termiä