Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
83<br />
Lähiliikenteen mittarissa säilytetään myös nykyinen mittaustapa vertailtavuuden<br />
johdosta. Uuden lähiliikenteen mittarin merkittävimmät muutokset ovat täsmällisyys<br />
matkustajien saapumisien avulla laskettuna sekä täsmällisyyden laskeminen koko<br />
matkan ajalta, ei enää ainoastaan lähdössä ja saapumisessa. Lähiliikenteessä on nähty<br />
tarpeelliseksi käyttää useampaa raja-arvoa täsmällisyyden määrittelemiseen; toinen<br />
todelliselle lähiliikenteelle, joka tapahtuu YTV-alueen sisäpuolella, toista, joustavampaa<br />
raja-arvoa käytetään YTV-alueen rajojen yli kulkevaan liikenteeseen.<br />
Uudessa mittarissa on kyseenalaistettu lähiliikenne-termi. Pidemmillä, yli 50 kilometrin<br />
yhteysväleillä lähiliikenteen ja henkilökaukoliikenteen ero täsmällisyyden näkökulmasta<br />
on enää pieni. Mittausperusteet henkilökauko- ja lähiliikenteen välillä ovat aiemmin<br />
olleet erilaiset, uudessa mittarissa lähiliikenteessä ero säilytetään enää YTV-alueen<br />
sisäisessä liikenteessä. Pidemmän, YTV-alueen ylittävällä matkalla käytetään samoja<br />
raja-arvoja kuin kaukoliikenteessä eli viittä minuuttia.<br />
Nykyisessä lähiliikenteen mittarissa on käytössä YTV:n liikennöitsijälle asettama<br />
bonus- ja sanktiojärjestelmä, jonka toteutus on hyvin yksinkertainen perustuen<br />
täsmällisyyden päiväkohtaiseen kokonaisprosenttiin ja asetettuun täsmällisyystavoitteeseen.<br />
Siinä ei oteta huomioon esimerkiksi epätäsmällisyyden aiheuttajia, eikä<br />
tiettävästi matkustajamääriä. Järjestelmä on hyvin yksinkertainen ja kohtaa samat<br />
ongelmat kuin täsmällisyyden nykyinen mittausjärjestelmä muutenkin. Bonus- ja<br />
sanktiojärjestelmän muuttaminen uuden mittarin kanssa yhteensopivaksi on tärkeää.<br />
Bonukset ja sanktiot voidaan kirjata myös matkustajien täsmällisyystavoitteiden<br />
täyttymisen perusteella.<br />
Lähiliikenteen täsmällisyyttä uusi mittari tarkastelee<br />
− matkustajien täsmällisyyden kautta<br />
− asiakastyytyväisyyden arvon avulla<br />
− koko matkan ajalta<br />
− epätäsmällisyyden syitä matkustajamäärällä painottaen koko matkalta<br />
− erikseen YTV-alueen ulkopuolella ja YTV-alueella<br />
6.2.3 Tavaraliikenteen mittari<br />
Tavaraliikenteen täsmällisyyden mittaustarpeet ovat erilaiset kuin henkilöliikenteessä.<br />
Tavaraliikenne on henkilöliikenteestä poikkeavaa, muun muassa liikennöinnin<br />
keskittyminen arkipäiviin ja etuajassa kulku ovat tavaraliikenteessä yleisiä. Tämä<br />
parantaa saavutettua täsmällisyyttä, mutta etuajassa kulkevat tavarajunat voivat<br />
aiheuttaa sekundäärisiä myöhästymisiä muille junille, myös henkilöliikenteen junille.<br />
Etuajassa kulkua tulee tarkastella myös epätäsmällisyytenä ja mitata entistä tarkemmin.<br />
Nyström (2005b) esittää, että parempi tavaraliikenteen täsmällisyyden mittari olisi<br />
vaunujen kiertoaika. Kiertoajan muutoksien avulla voidaan seurata erityisesti tavaraliikenteen<br />
säännöllisyyttä. Kiertoajan avulla saadaan toistuvasti myöhässä olevien<br />
junien vaikutus näkyviin ja voidaan tunnistaa junat, joissa tavaraliikenteessä tyypillisesti<br />
myöhästymisiä aiheuttavat lastaus ja purku ovat ongelmallisia. Kiertoajan poikkeamia<br />
voidaan tunnistaa muun muassa lähtötäsmällisyyttä mittaamalla. Lähtötäsmällisyys voi<br />
tuoda esille myös ongelmat junanmuodostuksessa tai muissa logistisissa toiminnoissa.