Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto

17
samoin kuin vertailla toimintaa ja kehittää sitä edelleen. (Hölttä et al. 1997) Kuvatut
mittaamisen käyttökohteet on tuonut esille myös Meyer (2003). Mittaamisen merkitystä
ja käyttökohteita on esitetty kuvassa 2.1, jossa esitetään mittariston seitsemän
perustarkoitusta Meyerin (2003) mukaan.
Katsoa taaksepäin
Katsoa eteenpäin
Viedä tietoa
ylemmälle
tasolle
Välittää tietoa
alaspäin
Vertailu
Korvata/hyvittää
Motivoida
Kuva 2.1
Mittariston perustarkoitukset (Meyer, 2003, s.31).
Ei-taloudelliset mittarit ovat rahamittaiseen tietoon perustumattomia organisaation
toiminnan eri osa-alueiden mittareita. Ei-taloudellisten mittareiden tarve on tunnistettu
jo 1980-luvulla, kuitenkin niiden merkitys on tullut selväksi vasta viime vuosina. Viime
aikoina ei-taloudellisten mittareiden osuus on kasvanut myös suomalaisissa yrityksissä.
Mittareiden avulla voidaan muun muassa selventää tavoitteiden viestintää, joskus
taloudellisia mittareita helpommin ymmärrettävästi. Toisaalta ei-taloudellisista
mittareista puuttuu taloudellisten mittareiden hyvä ominaisuus vakiintuneista laskentaperusteista,
ei-taloudellisten mittareiden laskentaperusteet eivät välttämättä ole
luotettavia tai niiden tulokset eivät ole vertailukelpoisia eri organisaatioiden välillä.
(Lönnqvist et al. 2006 s.30–31) Roos et al. (2006) jakaa aineettoman pääoman
mittaamisen kahteen tarkoitukseen, sisäiseen seurantaan ja ulkoiseen raportointiin.
Näihin eri tarkoituksiin voi olla tarpeen käyttää myös erilaisia mittareita, sillä niihin
tarvittava tieto on myös erilaista.
2.1.1 Suorituskyvyn mittaaminen
Mitä tarkoittaa suorituskyky? Suorituksella tarkoitetaan tuloksia, kyvyllä puolestaan
pysyvyyttä, toistuvuutta ja tulevaisuuteen liittyvää potentiaalia. Suorituskyky syntyy
toiminnan tuloksena, joten suorituskyky ilmaisee mittaamalla hankittua tietoa
organisaation suoriutumisesta. Laamanen (2005) esittää, etteivät pelkkä rahoituksen