Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto

26
jopa teollisuudesta voi löytyä uusia tapoja, joista voidaan oppia uutta nyt melko
yhtenäiselle ja yksinkertaiselle tavalle mitata rautatieliikenteen täsmällisyyttä.
Yritysmaailmassa laadun merkitys ja tarve sen mittaamiselle on kasvanut viime vuosina
merkittävästi. Laatuajattelu on kehittynyt yrityksen kokonaisvaltaiseksi toimintatavaksi.
Puhutaan termistä TQM eli Total Quality Management, jonka mukaan laatu on yritysten
tärkein menestystekijä. (Rantanen & Holtari 1999) Laatujohtamisen tavoitteena on
organisaatiossa työskentelevien hyödyn lisäksi koko yhteiskunnan hyötyminen yhdessä
asiakastyytyväisyyden kasvun kanssa. (Hölttä et al. 1997) Laatua on helppo mitata
tavaroiden kohdalla, mutta aineettomien asioiden mittaaminen on vaikeampaa. Hölttä et
al. (1997) esittää kysymyksen, miten mitata sitä mitä ei nähdä? Täsmällisyyden
mittaamisen kohdalla tulee eteen samanlainen kysymys, miten asiakastapahtuman laatua
voidaan mitata?
Leclin (2006) arvioi laatua tulevaisuudessa. Hän esittää, että yhteiskunnan rooli
tulevaisuuden laaduntekijänä on entistä enemmän integroitunut yritystoiminnan kanssa.
Yhteiskunnan palvelut, muun muassa liikenne, tulevat kohtaamaan entistä paremmin
liiketoiminnan tarpeita. Laadun vaikutusta yrityksen menestykseen on sovellettu myös
julkisen hallinnon organisaatioihin, joissa tehottomuus ja asiakkaiden tarpeiden
huomioimattomuus voi johtaa toiminnan uudelleen järjestelyyn tai jopa koko
monopoliaseman purkamiseen. (Lecklin 2006)
Lentoliikenteen täsmällisyys
Lentoliikenteessä yleinen lähestymistapa täsmällisyyteen on tarkastella täsmällisyyttä
aikatauluihin perustuen kumulatiivisena prosenttiosuutena lähtevistä lennoista. Lentoliikenteessä
käytetään erikseen määritettyä raja-arvoa myöhästyneeksi luokittelussa.
(Wu & Caves 2002) Täsmällisyyden raja-arvona pidetään kansainvälisesti 15 minuuttia,
alle 15 minuutin myöhästyminen kirjataan siis vielä ajoissa saapuneeksi (AEA 2008).
AEA (2008) mittaa lentoliikenteen täsmällisyyttä vertaamalla toteutuneita lähtö- ja
saapumisaikoja aikataulunmukaisiin. Mittauspisteenä, niin lähdössä kuin saapumisessa,
toimii lentokoneen pysäköintipaikka.
Lentoliikenteen täsmällisyys on ollut esillä Suomessa alkuvuonna 2008 merkittävästi
kansallisen liikennöitsijän Finnairin huonon täsmällisyystason johdosta. Kansainvälisessä
tutkimuksessa Finnairin täsmällisyystilanne on heikentynyt. AEA:n
seuraamien lentoyhtiöiden kokonaistäsmällisyys vuonna 2007 oli Euroopan sisäiselle
liikenteelle 15 minuutin raja-arvolla 78,9 %.
Lentoliikenteen täsmällisyyden mittaustapa on siis hyvin samankaltainen kuin rautatieliikenteessä,
erona kuitenkin lähtötäsmällisyyden mittaamisen yleisyys. Wu & Caves
(2002) kritisoivat lentoliikenteen mittaustapaa puutteellisena, sillä siinä mitataan
ainoastaan aikataulunmukaista täsmällisyyttä yhdellä lentokentällä, eikä mittaus ota
huomioon koneen kääntymistoimintojen tehokkuutta eikä saapumisajan täsmällisyyttä.
Huomioon otettava yhtäläisyys rautatieliikenteen kanssa on täsmällisyyden mittaaminen
toteumatietoon perustuen. Lentoliikenteen täsmällisyyden mittaus antaa tuloksia
ainoastaan aikataulun toteutumisesta eikä paneudu tarkemmin lentoliikenteen täsmällisyyden
syihin, kuten aikataulusuunnitteluun tai liikenteen toimintoihin. Lento-