Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
57<br />
4.9 Teoriasta täsmällisyyden mittaamiseen<br />
<strong>Rautatieliikenteen</strong> täsmällisyyden mittaamista lähestyttiin tässä tutkimuksessa teorian<br />
kautta, ensiksi esittelemällä mittaamisen yleisiä perusteita suorituskyvyn mittaamisesta<br />
sekä mittaamisen yleisistä vaatimuksista. Mittaamisen perusteiden tuntemuksen kautta<br />
voidaan arvioida, kuinka mittaamisen vaatimukset täyttyvät yhdessä suorituskyvyn<br />
mittauksen sovelluskohteessa, rautatieliikenteen täsmällisyyden mittauksessa.<br />
Teoriaosuudessa kuvattiin, millaiset tekijät muodostavat laadun ja palvelutason niin<br />
joukkoliikenteessä kuin rautateillä, sekä mitä tarkoittaa rautatieliikenteen täsmällisyys.<br />
Täsmällisyys on tärkeä rautateiden laatuun vaikuttava tekijä ja sen <strong>mittaaminen</strong><br />
tarkoittaa osaltaan myös laadun ja palvelutason mittaamista. Täsmällisyyttä seurataan<br />
myös muussa liikenteessä, esimerkkeinä tutustuttiin lento- ja tieliikenteessä käytettyihin<br />
täsmällisyyskäsitteisiin.<br />
Nykytilan tietämys on kaikessa kehitystyössä tärkeää. Tämän johdosta teoriaosuudessa<br />
kuvattiin suomalainen, nykyisin käytettävä rautatieliikenteen täsmällisyysmittari sekä<br />
niitä piirteitä, joita täsmällisyyteen liittyen Suomessa seurataan. Suomalaisen mittarin<br />
kuvauksen jälkeen esiteltiin täsmällisyyden mittaamista kansainvälisesti ja verrattiin<br />
suomalaista tapaa kansainvälisesti käytössä oleviin mittareihin, erityisesti eurooppalaisiin<br />
mittareihin, jotka osoittautuivat hyvin samankaltaisiksi suomalaisen mittarin<br />
kanssa. Kansainvälisessä vertailussa ei esiin noussut merkittäviä eroavaisuuksia<br />
suomalaiseen täsmällisyysmittariin nähden. Euroopassa tällä hetkellä käytettävät<br />
mittarit ovat hyvin yksinkertaisia, eikä niiden kautta löydetty merkittäviä menetelmiä<br />
uuden suomalaisen täsmällisyysmittarin perustaksi. Lähteinä käytetyn materiaalin<br />
perusteella on kuitenkin havaittavissa, että täsmällisyyden mittaamista ollaan<br />
kehittämässä ja menetelmiä uudistamassa Euroopassa tulevien vuosien aikana.<br />
Teorian pohjalta nousi esille tekijöitä, jotka ovat nykyisessä tavassa mitata<br />
täsmällisyyttä puutteellisia sekä nykyisen mittarin selkeät vahvuudet. Teoriapohja<br />
yhdessä asiantuntijoiden haastatteluiden kanssa antoi mahdollisuudet nykymittarin<br />
analyysiin ja uuden mittarin perusteiden määrittelyyn. Näihin asioihin paneudutaan<br />
seuraavissa luvuissa.