Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
72<br />
6 UUSI TÄSMÄLLISYYSMITTARI<br />
Täsmällisyyden mittaamisen kehitystarve on tunnistettu niin Suomessa kuin maailmalla.<br />
Kaivataan kansainvälisesti yhtenäisiä mittausperusteita, joiden pohjalle kukin maa voisi<br />
mittarin rakentaa. Kansainvälisten mittausperusteiden toistaiseksi puuttuessa nykymittarin<br />
analysoinnin pohjalta on rakennettu uusi täsmällisyysmittari, jossa esitetään<br />
mahdollisuuksia, miten täsmällisyyttä suomalaisessa toimintaympäristössä voidaan<br />
mitata. Tässä esitelty uusi mittari on hyvä pohja ja vaihtoehtovalikoima kehitettäessä<br />
yhteisiä mittausmenetelmiä.<br />
Uuden täsmällisyysmittarin tulee vastata täsmällisyystiedon tarpeisiin ja tuottaa tietoa<br />
muun muassa myöhästymisten syistä, myöhästyneiden matkustajien määrästä, junien<br />
myöhästymisten kestoista ja junien täsmällisyydestä matkan eri vaiheissa. Uudessa<br />
mittarissa on piirteitä nykyisestä täsmällisyysmittarista sekä tarpeelliseksi arvioituja<br />
parannuksia ja uusia mittauskohteita. Uuden mittarin teknistä toteutusta on arvioitu<br />
mittareiden yksityiskohtaisen määrittelyn jälkeen.<br />
Tässä työssä on keskitytty uuden mittarin analysointiin esitellyn teorian pohjalta. Työn<br />
aikajänteen johdosta mittarin käyttöönottoa ja käytön seurantaa ei ollut mahdollista<br />
toteuttaa. Seuraavissa luvuissa keskitytään uuden mittarin määrittelyyn ja analysointiin,<br />
mitattavien tekijöiden yleisluontoiseen esittelyyn samoin kuin uuden mittarin testaukseen.<br />
Asiakasryhmien mielipiteistä ja vaatimuksista ei ole käytettävissä sellaista tietoa,<br />
jonka avulla mittausjärjestelmä voitaisiin täydellisesti sovittaa sidosryhmän arvotarpeisiin.<br />
Asiakkaiden arvotuksen kartoitusta ei Suomessa ole rautatiematkustajien<br />
joukossa toteutettu. Asiakkuuden hallinta on vasta tekemässä tuloaan rautatiemaailmaan.<br />
6.1 Lähtökohdat uudelle mittarille<br />
Nykymittarin analyysin perusteella, puutteiden ja vahvuuksien arvioinnin kautta,<br />
saadaan perusteet nykymittarin rakentamiselle. Toisaalta uusi mittari perustuu täsmällisyyteen<br />
vaikuttaviin tekijöihin, joita on esitelty luvussa 3.2 sekä kansainvälisessä<br />
vertailussa esille tulleisiin erilaisiin käytäntöihin.<br />
Yhtenä ajatuksena uusia täsmällisyysmittareita kehitettäessä on ollut pohtia<br />
täsmällisyyden mittausmahdollisuuksia mahdollisimman laaja-alaisesti. Herää kysymys,<br />
onko täsmällisyyttä mahdollisuus mitata muidenkin muuttujien kuin ajan ja junayksikön<br />
avulla? Epätäsmällisyydestä aiheutuvat kustannukset, asiakastyytyväisyys, matkustajien<br />
kokema epätäsmällisyys ja matkustajien todellinen, mitattu epätäsmällisyys ovat<br />
tällaisia uudentyyppisiä mittareita. Toisaalta mahdollisuus arvioida ennalta täsmällisyyttä<br />
on kiinnostava mahdollisuus, mutta ainakin matemaattisesti haastava toteuttaa.<br />
Täsmällisyyden uusia mittareita ohjaa tiedon tarve. Uutta mittaria kehitettäessä on<br />
selvitettävä, kuinka tarkalle tiedolle on tulevaisuudessa tarve. Onko tarve arvioida<br />
täsmällisyyttä etukäteen, esimerkiksi aikataulusuunnittelua varten vai vasta toteumatiedon<br />
perusteella? Tähän mennessä niin Suomessa kuin maailmalla on päädytty<br />
useimmiten mittaamaan täsmällisyyttä toteutuneen liikenteen perusteella. Täsmällisyyden<br />
arviointi etukäteen on matemaattista todennäköisyyksien laskentaa tai liikenteen<br />
simulointia ja täytyy muistaa, että näin saatu tulos on ennuste, ei täydellinen
Change language