Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
70<br />
matkustajat arvottavat matka-ajan suhteessa täsmällisyyteen. Nykyisessä mittarissa<br />
palvelun laadun näkökulmasta on kyseenalaista, voidaanko matka-ajan ja palvelutason<br />
kustannuksella parantaa täsmällisyyttä.<br />
Toinen laadun kannalta kyseenalainen mittausperuste on peruttujen junien kirjaus.<br />
Aiemmin mittarissa peruttuja junia ei käytetty täsmällisyysprosentin laskennassa.<br />
Liikennöitsijällä oli mahdollisuus parantaa täsmällisyyttä peruuttamalla junia<br />
esimerkiksi merkittävässä poikkeamatilanteessa. Täsmällisyyden mittausta muutettiin<br />
tämän työn aikana toukokuusta lähtien niin, että täsmällisyys ilmoitettiin myös lukuna,<br />
jossa on otettu huomioon perutut junat. Uudistukselle poistettiin mahdollisuus vaikuttaa<br />
täsmällisyysprosenttiin junien perutuksella. Kokonaisuuden kannalta peruttujen junien<br />
vaikutus on nykytilassa vähäinen, mutta teoriassa tämä oli aiemmin mittarin heikkous.<br />
<strong>Rautatieliikenteen</strong> laadun merkittävimmät tekijät ovat turvallisuus, täsmällisyys,<br />
tehokas kapasiteetin käyttö sekä kustannustehokkuus. Täsmällisyysmittarin tulisi<br />
tehostaa näitä, ei heikentää minkään laatutekijän osuutta. Mittari, joka mahdollistaa<br />
yhden osatekijän kustannuksella toisen parantamisen, ei paranna kokonaislaatua.<br />
Japanista on esimerkki, kuinka täsmällisyyden tiukat mittarit ovat vaarantaneet rautatieliikenteen<br />
turvallisuuden. Näin tiukkoja vaatimuksia tai mahdollisuutta parantaa<br />
täsmällisyyttä muun rautatieliikenteen laadun kustannuksella ei sisälly nykyiseen<br />
täsmällisyysmittariin.<br />
Lähtötäsmällisyydestä tulisi erityisesti tarkastella negatiivisia poikkeamia eli etuajassa<br />
lähtöä. Etuajassa kulku vaikuttaa eniten henkilöliikenteen asiakkaiden matkan laatuun,<br />
tosin henkilöliikenteessä etuajassa kulku on erityisen harvinaista. Henkilöliikenteessä<br />
muutamat etuajassa kulut ovat vain pieniä, alle 3 minuutin poikkeamia aikataulusta ja<br />
kohdistuvat asemalle saapumiseen, eivät lähtöön.<br />
Korkeaa laatua ei voida taata sisäisen toiminnan tehokkuudella, vaan edellytyksenä<br />
laadukkaalle toiminnalle on asiakkaan näkemys. <strong>Rautatieliikenteen</strong> laadunkin kannalta<br />
on tärkeä mitata asiakastyytyväisyyttä. Nykymittari ei vastaa tähän rautateiden laadun<br />
vaatimukseen kovinkaan hyvin.<br />
Tukholman alueen lähiliikenteen esimerkki tukee ajatusta asiakastyytyväisyyden<br />
ottamisesta huomioon täsmällisyyden mittaamisessa. Siellä täsmällisyyden mittaamiseen<br />
on otettu mukaan koetun täsmällisyyden mittaukset (Landstings-Revisorerna<br />
2006). Koettua täsmällisyyttä mitataan osuutena matkustajista, jotka ovat tyytyväisiä<br />
liikenteen täsmällisyyteen ja peruttujen vuorojen määrään. Tällaiseen uudentyyppiseen<br />
koetun täsmällisyyden mittaamiseen suomalainen mittari ei pysty nykytilassa<br />
tuottamaan tietoa. Ennen koetun täsmällisyyden mittarin käyttöönottoa tulee varmistaa<br />
sen reliabiliteetti eli pysyvyys sekä sen tuottamien tulosten tarkkuus.<br />
Suorituskykymittareiden laadussa on nähty kaikille yhteisiä ongelmia. Monissa<br />
organisaatioissa, kuten resurssienpuutteesta kärsivässä valtionhallinnossa, on<br />
suorituskyvyn mittareita käytetty yhä enemmän kuvaamaan palveluiden toimivuutta ja<br />
palvelutason parantumista. Ei kuitenkaan ole näyttöä, että palveluiden käyttäjät<br />
luottaisivat mittareihin tai että ne kiinnostaisivat ihmisiä, mikäli he muuten ovat<br />
tyytyväisiä palveluihin. Täsmällisyysmittari ei saisi toimia poliittisten tavoitteiden<br />
täyttäjänä, vaan aitona tilanteen kuvauksena. <strong>Rautatieliikenteen</strong> suorituskyvyn
Change language