Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
93<br />
viikonpäivinä. Tuloksia ei ole suhteutettu liikennemääriin, mutta liikennemäärät on<br />
esitetty kuvassa 7.4 vertailun mahdollistamiseksi.<br />
Kuva 7.4<br />
Täsmällisyys viikolla 3 sekä liikennemäärät tarkasteluajanjaksolla.<br />
Kuvasta 7.4 nähdään, että täsmällisyys esimerkkiviikolla on vaihdellut selvästi eri<br />
päivien välillä. Liikennemäärät arkena olivat hyvin samansuuruiset, samoin keliolosuhteet.<br />
Tässä tarkastelussa täsmällisyys näytti muihin päiviin verrattuna heikolta<br />
maanantaina ja perjantaina. Nämä päivät ovat myös asiantuntijoiden arvioiden mukaan<br />
haasteellisia rautatieliikenteen täsmällisyyden suhteen. Toinen ajankohtaan liittyvä,<br />
uudessa mittarissa mahdollisesti huomioon otettava tekijä on vuodenaika.<br />
7.1.6 Epätäsmällisyyskustannukset mittarina<br />
Epätäsmällisyyden yhteiskuntataloudellisia kustannuksia voidaan arvioida, kun tiedossa<br />
on, kuinka paljon henkilöjunat ovat olleet testijaksoksi valitulla aikavälillä yhteensä<br />
minuuteissa myöhässä. Tämän tiedon avulla voidaan arvioida myöhästymisminuuteista<br />
aiheutuneita kustannuksia karkealla tasolla. Tarkoista matkustajamääristä ei ole<br />
käytettävissä tietoa, joten matkustajamäärät ovat vain arvioita ja tulokset tulee arvioida<br />
käytettyjen lähtötietojen perusteella, ei kontekstista irrallaan. Tulos on siis vain suuntaaantava,<br />
mutta siitä nähdään, millaista kertaluokkaa kustannukset ovat.<br />
Ratahallintokeskuksen ohjeen mukaan keskimääräinen junamatkustajan ajan arvo on<br />
noin 7,1 euroa/tunti. (RHK 2004) Tämän luvun avulla voidaan arvioida, kuinka paljon<br />
vuosittaiset myöhästymiskustannukset matkustajille olisivat. Arvioimalla keskimääräiseksi<br />
matkustajan myöhästymiseksi esimerkiksi 3 minuuttia voidaan hahmotella<br />
kustannusvaikutuksia. Vuonna 2007 kaukoliikenteessä tehtiin kaiken kaikkiaan 12,9<br />
miljoonaa matkaa (VR-Yhtymä 2008d).<br />
Kaukoliikenteen matkustajien epätäsmällisyyskustannuksiksi saadaan edellisten<br />
muuttujien avulla noin 4,6 miljoonaa euroa vuodessa. Samankaltainen laskenta voidaan<br />
tehdä myös lähiliikenteen osalta. Tavaraliikenteessä epätäsmällisyyskustannusten<br />
arviointia ei voida tehdä yhtä suoraviivaisesti. Epätäsmällisyydestä aiheutuu myös