Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto

34
selittäjänä. Pystyttiin esittämään, että matkustajien määrän kasvu 10 prosentilla heikensi
täsmällisyystilannetta ajankohdasta riippuen 6–14 %. (Olsson & Haugland 2004)
Matkustajien vaikutuksesta täsmällisyyteen on merkittävin junaan nouseminen ja sieltä
poistuminen ja tähän käytetty aika. Japanin korkeaa täsmällisyystasoa on pyritty
selittämään osittain matkustajien hyvällä järjestäytymisellä nousujen ja poistumisten
yhteydessä. Nousujen ja poistumisten vaikutus täsmällisyyteen on riippuvainen
junatyypistä. (Olsson & Haugland 2004) Tämä tunnistettu täsmällisyyteen vaikuttava
tekijä on yksi ihmisten aiheuttamista tai ihmisen vaikutuksesta aiheutuvista tekijöistä,
joita on tunnistettavissa myös muita. Rataverkosta riippumattomia niin sanottuja
ulkoisia häiriötekijöitä on runsaasti ja myös nämä tulee tunnistaa, vaikka niihin
vaikuttaminen on hankalaa. (Goverde 2005)
Mukula (2007) on kuvannut suomalaisessa toimintaympäristössä olevia rautatieliikenteen
täsmällisyyden erilaisia tekijöitä, kuten infrastruktuurin ja kaluston
luotettavuus, liikennemäärä, junien nopeuserot ja mitoitettu pelivara. Ratakapasiteettia
pidetään täsmällisyyteen merkittävästi vaikuttavana tekijänä. Tästä esimerkkinä on
kuvassa 3.4 kapasiteetin käytön ja täsmällisyyden välinen yhteys.
Kuva 3.4 Junien lukumäärän vaikutus täsmällisyyteen (Kandels & Gröger 2005).
Olsson & Haugland (2004) kuitenkin muistuttaa, ettei rautateiden kapasiteetin käyttöasteen
ja primäärisen täsmällisyyden välillä ole riippuvuutta. Kapasiteetin käyttö
vaikuttaa ainoastaan sekundäärisiin myöhästymisiin. Suomen tilanteessa kapasiteetin
käyttöasteen vaikutus täsmällisyyteen kohdistuu siis noin puoleen kaikista epätäsmällisyysminuuteista.