Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto

43
Lähiliikenteen myöhästymisjakauma kuukausittain
Vuosi 2007
Myöh 3-5 Myöh 6-10 Myöh 11-20 Myöh 21-30 Myöh 31- Perutut Kpl
1400
1200
1000
Junien määrä
800
600
400
200
0
Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu
Kuva 3.7
Kuukausiraportin mukainen lähiliikenteen myöhästymisjakauma
(Blomqvist 2008a).
Täsmällisyyttä seurataan tavaraliikenteessäkin erikseen merkittävillä seuranta-asemilla.
Samoin tavaraliikenteen osalta kuukausiraportoinnissa tarkastellaan erikseen junatyyppejä
T, TA, TK, TL, TLi sekä TR. (Blomqvist 2008a)
3.4.2 Erot mittaamisessa henkilö-, tavara- ja lähiliikenteen välillä
Seuraavassa on kuvattu niitä eroja, joita nykyisessä suomalaisissa täsmällisyyden
mittausmenetelmissä ilmenee mitattaessa henkilökauko-, lähi- tai tavaraliikennettä.
Eroavaisuutena ovat myös myöhästymisen raja-arvot, jotka on esitelty jo edellisessä
luvussa. Täsmällisyydelle myös asetetaan erilaiset tavoitteet riippuen liikennöinnin
tyypistä.
Erilaisen liikennöinnin mittausmenetelmissä on eroavaisuuksia, vaikka esimerkiksi
henkilöliikenteessä sekä kauko- että lähiliikenteen junat liikennöivät myös samoja
yhteysvälejä. Pitkille, YTV-alueen ulkopuolisille lähiliikenteen junille käytetään lähiliikenteen
täsmällisyyden mittaustapaa, joka on kaukoliikenteen täsmällisyysmääritystä
kriittisempi. Mittaustapojen eroavaisuudet korostuvat yhteysväleillä, joissa junavaihtoehtoja
on enemmän kuin yksi. Esimerkkinä tällaisesta yhteysvälistä on Lahti–Helsinki,
jolla liikennöi niin henkilökauko- kuin lähiliikenteen junia.
Eroja liikennöinnin tyyppien välillä on myös raportoinnissa. Täsmällisyyden seuranta
keskittyy henkilöliikenteeseen, painottuen sielläkin hiukan vahvemmin kaukoliikenteeseen.
Tavaraliikenteen täsmällisyyden seuranta kulkee hiukan henkilöliikenteen
seurannan perässä. Tavaraliikenteen täsmällisyyden seuranta alkoi järjestelmällisesti
vasta Jusen tultua.