Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto

49
Aikataulupoikkeamat ovat yksi tärkeimmistä myöhästymisten syitä ilmaisevista
tekijöistä. UIC seuraa ja tilastoi myös kansainvälisen raideliikenteen, siis usean maan
välisen liikenteen täsmällisyyttä. Silloin tarkastellaan lähtö- ja saapumistäsmällisyyden
lisäksi täsmällisyyttä raja-asemilla.(UIC 450-2)
UIC:n kansainvälistä liikennettä käsittelevässä koodissa (UIC 450-2) täsmällisyyden
laskutavaksi osoitetaan vertailuasemien täsmällisyysprosentin esittämistä niiden yksittäisten
mittausten summana, joissa täsmällisyys on ollut sama tai pienempi kuin
käytetty raja-arvo. Tulos voidaan esittää vertailuasemittain tai asemien yhteenlaskettuna
arvona. Täsmällisyyden raja-arvot ovat UIC:n koodin mukaisesti 5 minuuttia henkilöliikenteelle
ja 30 minuuttia tavaraliikenteelle. (UIC 450-2) Poislukien lähiliikenne on
tämä laskentatapa sama, jolla täsmällisyyttä mitataan Suomessakin. UIC:n malli eroaa
siinä, että junan täsmällisyyttä mitataan useilla vertailuasemilla, lähtöasemalla sekä
määränpääasemalla ja täsmällisyys on kaikkien näiden mittauspisteiden summa.
Esimerkkinä UIC esittää täsmällisyysprosentin laskennan, jossa juna saapuu aikataulussa,
tai rajojen mukaan täsmällisesti kaikille vertailuasemille, mutta on myöhässä
määränpäässä. Ainoastaan määränpään täsmällisyyden mittauksella saadaan täsmällisyysprosentiksi
vain 61,9 %, mutta huomioiden asemat koko junan matkan ajalta
täsmällisyydeksi tulee 90,5 %. (UIC 450-2, Appendix F)
Seuraavissa luvuissa 4.1–4.7 on esitetty täsmällisyyden mittaamisperusteita ja
tilastointitapoja Euroopan maissa sekä rautatieliikenteen täsmällisyyden huippumaassa
Japanissa. Lopuksi on erilaisista mittausmenetelmistä esitettynä yhteenveto, jossa
kansainvälisiä täsmällisyyden mittausperusteita on myös verrattu suomalaiseen
nykymittariin. Eri maiden täsmällisyysmittareiden ja -tason vertailun avulla
suomalaisen nykymittarin vahvuuksia voidaan arvioida suhteessa muiden maiden
menetelmiin. Muiden maiden menetelmät toimivat vertaisvertailun välineenä ja niiden
avulla pyritään parantamaan kotimaisia mittausmenetelmiä.
4.1 Pohjoismaat
Pohjoismaiset täsmällisyyden mittausmenetelmät ovat hyvin samankaltaisia kuin
suomalainen. Rautatieympäristöistä on myös löydettävissä yhtäläisyyksiä ja sen
johdosta mittausmenetelmien erilaiset piirteet ovat täsmällisyysmittarien kehittämistyössä
arvokkaita ja pohjoismaissa käytetyt mittausmenetelmät helposti toteutettavissa
myös meillä.
Ruotsin rautatieympäristössä on monia yhteneväisyyksiä suomalaiseen, muun muassa
muutos yhdestä rautatieliikenteen toimijasta useampaan elimeen. Tämä muutos on
vaikuttanut muun muassa asiantuntemuksen hajaantumiseen ja tutkimusten perusteella
on havaittavissa, että samalla täsmällisyystavoitteiden eteenpäin vieminen on hajautunut
monelle eri taholle. (Nyström 2005b)
Täsmällisyyden tason mittausta pidetään Ruotsissa luotettavana, epävarmempaa on
myöhästymisten syiden seuranta. (Nyström 2005b) Täsmällisyyden mittausperustana
siellä on poikkeama aikataulusta yli minuutti ennen lähtöä tai saapumisessa yli viisi
minuuttia kaukoliikenteessä. (Nyström 2005a) Mittausperusteet ovat hyvin