Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
36<br />
mahdollista kaikissa pisteissä, joille on määritelty aikataulunmukaiset saapumis- tai<br />
lähtöajat. Ei siis ainoastaan määränpäässä, vaikka tämä onkin hyvin yleinen tapa.<br />
Aikataulussa edellä ajavia junia ei yleisesti ole pidetty epätäsmällisinä. (Olsson &<br />
Haugland 2004)<br />
Rietveld et al. (2001) listaavat täsmällisyyden mittaustapoja seuraavasti:<br />
1. Todennäköisyys, että juna saapuu x minuuttia myöhässä<br />
2. Todennäköisyys ennenaikaiselle lähdölle<br />
3. Odotetun saapumisajan ja aikataulunmukaisen saapumisajan keskimääräinen ero<br />
4. Keskimääräinen myöhästyminen määränpäässä<br />
5. Keskimääräinen myöhästyminen määränpäässä kun juna saapuu yli x minuuttia<br />
myöhässä<br />
6. Saapumisaikojen keskihajonta<br />
On olemassa myös menetelmiä, joiden avulla voidaan ennakolta laskea täsmällisyyttä.<br />
Nämä mittausmenetelmät perustuvat todennäköisyyksiin, odotettaviin myöhästymisiin<br />
tai väylän ominaisuuksiin ja laskenta tapahtuu matemaattisten kaavojen avulla.<br />
Matemaattisten mallien avulla voidaan laskea muun muassa junan oman myöhästymisen<br />
suuruutta sekä sekundäärisiä myöhästymisiä samoin kun yhdessä näitä molempia.<br />
<strong>Rautatieliikenteen</strong> täsmällisyyttä on kuitenkin luonteensa takia vaikea mallintaa<br />
matemaattisesti, esimerkiksi normaalitilanteessa juna ei voi lähteä liikkeelle ennen<br />
aikataulunmukaista lähtöaikaa, vaikka järjestelmä olisi valmis junan lähdölle. (Carey<br />
1999, Goverde 2005)<br />
Matemaattisissa malleissa voidaan ottaa huomioon erilaiset painotukset, täsmällisyydellä<br />
voi olla erilainen painoarvo riippuen palvelutasosta, kuten junan nopeudesta,<br />
pysäkkien määrästä tai vuorokaudenajasta, odotetusta matkustajamäärästä tai kustannuksista,<br />
kuten matkan hinnasta tai muusta tekijästä. (Carey 1999) Mainitut painotusperusteet<br />
ovat huomionarvoisia myös rakennettaessa uutta suomalaista täsmällisyysmittaristoa.<br />
Matemaattisten mallien avulla pystytään laskemaan myös liikenteen<br />
luotettavuutta eli sitä, mikä on todennäköisyys, että juna saapuu halutun aikavälin<br />
sisällä suunnitellusta, esimerkiksi 5 tai 10 minuuttia myöhässä. Ennustavat laskentamenetelmät<br />
käyttävät hyväkseen täsmällisyyden toteumatietoa, kuten maksimimyöhästymiset<br />
ja keskimääräiset myöhästymiset. (Carey 1999)<br />
Täsmällisyyden <strong>mittaaminen</strong> aikataulun toteumatiedon perusteella on periaatteiltaan<br />
hyvin yksinkertaista. Liikenteen suunnittelijoiden kannalta olisi kuitenkin hyödyllisempää<br />
pystyä ennakoimaan täsmällisyyttä, erityisesti aikataulusuunnittelussa ja<br />
suunniteltaessa muutoksia tai uudistuksia palveluissa. Täsmällisyyden mittaamisen<br />
tarpeet ovat siis hyvin laajat ja erilaisia mittareita tarvitaan, niin ennakoivaa tietoa<br />
tarjoavia samoin kuin entistä tarkempia toteumatiedon mittareita. Käytännössä<br />
täsmällisyysmittarit ovat melko jalostamattomia ja karkeita. (Carey 1999)<br />
Ruotsissa rautateiden kunnossapidon prosessin suorituskykyä on mitattu häiriöiden<br />
lukumäärän lisäksi primäärimyöhästymisten tai kokonaismyöhästymisten minuuttien<br />
avulla. Yleisesti muuttumattomat täsmällisyysmittarit ovat hyödyllisiä arvioitaessa<br />
mahdollisia kehityskohteita, eli mitattaessa useiden alaprosessien suorituskykyä<br />
erikseen. (Nyström 2005b)
Change language