Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
75<br />
Tämä mittari ei tarkastele lähtötäsmällisyyttä. Matkustajan matkaketjun kannalta<br />
merkittävämpää on täsmällisyys määränpäässä kuin lähdössä. Lähtömyöhästymistä ei<br />
näin ole tarpeen ottaa huomioon kokonaistäsmällisyyden laskennassa; tämä ei<br />
kuitenkaan tarkoita, että lähtötäsmällisyys olisi merkityksetöntä. Lähdössä tapahtuvassa<br />
myöhästymisessä erityisesti matkustajainformaatiolla on ensiarvoinen rooli. Lähtötäsmällisyyden<br />
merkitys on tuoda esille sekundääristen myöhästymisten vaikutus sekä<br />
suunnitellun kalustokierron puutteet. Lähtötäsmällisyyden mittaus toimii hyvin<br />
itsenäisenä mittarina, erityisesti tavaraliikenteessä.<br />
Uudessa mittarissa lisätään täsmällisyyteen liittyvää luokittelua. Täsmällisyystilanteen<br />
luokittelua tapahtuu jo nykymittarin tulosten raportoinnissa ja luokittelun avulla<br />
kuvataan täsmällisyystilannetta paremmin kuin yhden täsmällisyyden arvon avulla.<br />
Täsmällisyystilanteen luokittelua tullaan uudessa mittarissa korostamaan, jotta<br />
tuloksista saadaan parempi kuva ja tuloksien hyödynnettävyys kasvaa. Täsmällisyyden<br />
luokittelu voi tapahtua usean tekijän avulla. Esimerkkinä myöhästymisiä aiheuttavat<br />
tekijät syyn perusteella luokiteltuna. Tällainen luokittelu on nykytilassa yhdistetty<br />
RHK:lle asetettuun täsmällisyyden tulostavoitteeseen, jonka mukaan maksimissaan alle<br />
5 % kaikista junista saisi myöhästyä radanpidollisista syistä johtuen. Tätä tulosta tulisi<br />
verrata muiden syiden aiheuttamiin myöhästymisiin, jottei luvusta synny virheellistä<br />
kuvaa. Vertailukohtina voivat toimia esimerkiksi myöhästymiset liikenneteknisten,<br />
ulkoisten tai inhimillisten syiden johdosta.<br />
Epätäsmällisyyden suuruus myöhästymisen kestona esitettynä on uudessa mittarissa<br />
yksi tekijä, jonka avulla epätäsmällisyyttä luokitellaan sen merkittävyyden mukaan,<br />
osaväleihin jaettuna. Tämä luokitus perustuu nykymittarin raportoinnissa käytettyihin<br />
minuuttiluokkarajoihin lisättynä kahdella luokalla. Luokittelussa otetaan huomioon<br />
myös perutut junat. Luokittelu on sopiva erityisesti henkilöliikenteessä ja se on<br />
tarkemmin esitelty kappaleessa 6.2.1 Henkilökaukoliikenteen mittari. Epätäsmällisyystietoa<br />
käytetään muun muassa radanpidon hankkeiden kohdistamiseen ja tätä varten<br />
halutaan päästä kiinni jo alkaviin epätäsmällisyyksiin, pieniin toistuviin myöhästymisiin.<br />
Alkavien epätäsmällisyyksien kartoittamista varten tulee myös alle viiden<br />
minuutin myöhästymiset ottaa täsmällisyysmittarissa mukaan laskentaan, erityisesti<br />
niiden kertyminen tietyissä rataverkon kohdissa.<br />
Uuden mittarin rakenne voidaan jakaa osiin (kuva 6.1), jotka keskittyvät mittaamaan<br />
täsmällisyyttä erilaisesta näkökulmasta. Osamittarit muodostavat yhdessä täsmällisyysmittariston,<br />
jonka avulla saadaan kokonaiskuva täsmällisyydestä. Osamittarit ovat<br />
itsenäisiä täsmällisyyden mittareita ja nykyinen täsmällisyysmittari voidaan nostaa<br />
yhdeksi osamittariksi uusien mittareiden rinnalle. Tietyssä tapauksessa voi olla<br />
hyödyllisempää tuoda esille ainoastaan yhden osamittarin tulokset. Osamittarit pystyvät<br />
yhtä mittaria paremmin vastaamaan eri käyttäjäryhmien tietotarpeisiin. Kokonaistäsmällisyys<br />
muodostuu osatäsmällisyyksistä eri kombinaatioin, eli täsmällisyysmittarit<br />
täydentävät toisiaan ja mittareiden tuottamaa tietoa on tarpeenkin tarkastella<br />
yhtäaikaisesti.
Change language