Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
82<br />
Luokitus perustuu osittain nykymittarin raportoinnissa käytettyihin myöhästymisten<br />
keston minuuttiluokkarajoihin. Uudessa luokittelussa otetaan huomioon myös perutut<br />
junat. Luokittelu on sopiva erityisesti henkilöliikenteeseen.<br />
Hollannin esimerkkiin (Vromans 2005) perustuen suomalaisessa mittarissa epätäsmällisyys<br />
on jaettu useampaan keston mukaiseen suuruusluokkaan tuomaan esille<br />
niin pienten kuin merkittävien, esimerkiksi yli puolen tunnin myöhästymisten osuuden.<br />
Luokkina uudessa mittarissa ovat esimerkiksi vähäinen (0-5 min), keskinkertainen (6-15<br />
min), merkittävä (16–30 min) ja vakava (yli 31 min). Tässä mallissa peruttu juna<br />
voitaisiin kirjata vakavasti myöhästyneeksi. Tätä jaottelua tukee myöhästymisen keston<br />
ja asiakkaiden korvausvaatimusten yhteys; yli 15 minuutin eli merkittävistä<br />
myöhästymisistä haetaan korvauksia ja yli 30 minuutin myöhästymisille nähdään<br />
tarvetta korvata myöhästyminen automaattisesti. Erimittaisia myöhästymisiä voidaan<br />
näin tarkastella lukumäärän tai minuuttien jakautuman mukaan esimerkiksi<br />
prosentteina.<br />
Luokittelu voidaan toteuttaa myös liikennöinnin ajankohtaan perustuen, sillä useissa<br />
tutkimuksissa (Olsson & Haugland 2004, NEA 2003) on todettu, että täsmällisyys<br />
vaihtelee ajankohdan, erityisesti viikonpäivän mukaan. Jako tapahtuu luokitellen<br />
täsmällisyys riippuen onko kyseessä arkipäivä vai viikonloppu. Tällainen mittari on<br />
tärkeä erityisesti henkilöliikenteessä, jossa matkustajaprofiili on erilainen viikolla ja<br />
viikonloppuna. Täsmällisyyden vaihtelu viikonpäivien välillä antaa perusteen myös<br />
mitata täsmällisyyttä erilaisin perustein tai ainakin toisistaan irrallisin mittarein viikolla<br />
ja viikonloppuna, kuten Sveitsissä on jo tehty. Suomalaisessa uudessa mittarissa<br />
tärkeämpää on tarkastella liikennettä eri ajankohtina ja mahdollisesti asettaa erilaisia<br />
tavoitteita. Täsmällisyyden kannalta erilaisin perustein voidaan seurata arkiliikennettä<br />
maanantaista torstaihin ja toisaalta perjantain ja sunnuntain ruuhkaliikennettä.<br />
Henkilökaukoliikenteen täsmällisyyden mittari koostuu kaiken kaikkiaan<br />
− matkustajien myöhästymisen mittarista<br />
− asiakastyytyväisyyden mittarista<br />
− koko matkan täsmällisyydestä<br />
− epätäsmällisyyden kustannusmittarista<br />
− luokittelusta ajankohdan mukaan<br />
− luokittelusta syiden perusteella.<br />
6.2.2 Lähiliikenteen mittari<br />
Lähiliikenteen mittarissa toistuvat henkilökaukoliikenteen täsmällisyyden mittareiden<br />
ominaisuudet. Lähiliikenteessäkin on tärkeää ottaa huomioon asiakkaat eli matkustajat<br />
ja mitata täsmällisyyttä matkustajien täsmällisyytenä. Täsmällisyyden <strong>mittaaminen</strong> koko<br />
matkan ajalta on myös tärkeää. Lähiliikenteessä välimatkat ovat lyhyempiä ja junalla on<br />
useampia pysähdyksiä, minkä johdosta lähiliikenteessä matkustajien täsmällisyys<br />
korostuu kaukoliikennettä enemmän. Lähiliikenteen luonne tulee näkyä täsmällisyysmittarissa<br />
ja eroavaisuuksia henkilökaukoliikenteen mittariin on. Nykyisin mittaamisen<br />
erot näkyvät muun muassa pienempänä täsmällisyyden raja-arvona, mikä uudessa<br />
lähiliikenteen mittarissakin säilytetään.
Change language