Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
73<br />
tulevaisuudenkuva. Ennakoiva täsmällisyystieto voidaan esittää esimerkiksi todennäköisyytenä<br />
myöhästymiselle tai myöhässä kulkevan junan keskimääräisenä<br />
myöhästymisenä. Tällaisen tiedon käyttökohteena on liikenteen operatiivinen<br />
suunnittelu.<br />
Täsmällisyyden mittaamista ei ole toistaiseksi Suomessa toteutettu taloudellisten mittareiden<br />
kautta. Liikennöinti rautateillä on liiketoiminta ja epätäsmällisyydestä aiheutuu<br />
kustannuksia asiakkaille sekä sitä kautta liikennöitsijälle. Rataverkko luo edellytykset<br />
liikennöinnille ja radanpito vaikuttaa liikenteen mahdollisuuksiin toimia täsmällisesti.<br />
Rahoitus radanpitoon tulee valtiolta. Rahoituksen ja täsmällisyyden välinen mahdollinen<br />
yhteys vertailukelpoisena mittarina tulee arvioida. Tällainen mittari on mahdollinen<br />
toteuttaa lähinnä vuositasolla. Toisaalta mittarin rakenne ei voi olla nykyisen<br />
kaltainen yksinkertainen mittari, vaan siinä tulisi myös ottaa huomioon liikennemäärät.<br />
Epätäsmällisyydestä aiheutuu kustannuksia, joiden muutosten avulla voidaan peilata<br />
myös täsmällisyystilannetta. Vaihtoehtoisesti täsmällisyyttä voidaan mitata myöhästymisistä<br />
aiheutuvilla kustannuksilla. Epätäsmällisyyden kustannusvaikutuksista osa<br />
aiheutuu sekundäärisistä myöhästymisistä. Se, miten uusi mittari ottaa huomioon epätäsmällisyyden<br />
sekundäärivaikutukset ja voidaanko vaikutusten laajuuden perusteella<br />
arvioida aiheutuneita kustannuksia, tulee selvittää. Sekundääristen myöhästymisten<br />
aiheuttajaa voidaan korostaa siirtämällä kaikkien aiheutuneiden myöhästymisten<br />
vaikutus primääritekijälle. Tällöin myös sekundääriset myöhästymisminuutit kirjautuvat<br />
primäärisyylle. Tarkasteltaessa myöhästymisiä aiheuttavia syitä nähtäisiin selkeämmin<br />
ne syyt, jotka vaikuttavat eniten koko rautatieliikennöintiin.<br />
Kaikki sekundääriset vaikutukset eivät tapahdu rataverkolla ja junan myöhästyminen<br />
voi myöhästyttää muita prosesseja. Matkustajilla jatkoyhteyden menetys ja<br />
teollisuudessa prosessien pysähtyminen kuljetuksia odotettaessa ja sitä kautta<br />
taloudelliset menetykset ovat kriittisiä tekijöitä kustannusten muodostumisessa.<br />
Kuvattuja sekundäärisiä kustannuksia on kuitenkin hyvin vaikea mitata. Yhtenä keinona<br />
erityisesti henkilöliikenteessä on liikennöitsijälle osoitetut korvauspyynnöt.<br />
Toteutuneen tilanteen täsmällisyysmittari pystyy vastaamaan rataverkon suunnittelun<br />
tarpeisiin ja antaa helposti vertailtavan, toistettavan ja luotettavan tuloksen, kun taas<br />
koetun täsmällisyyden mittarilla voidaan tarkastella liikennöinnin laatua asiakkaan<br />
näkökulmasta. Koetun täsmällisyyden mittarin antamien tulosten vertailukelpoisuus ei<br />
ole yhtä hyvä kuin toteutuneeseen tilanteeseen pohjautuvan mittarin. Koettua<br />
asiakastyytyväisyyttä ei voida mitata muuttumattomalla mittarilla, sillä ihmisten<br />
arvostukset ja painoarvot eivät ole keskenään täysin vertailukelpoisia ja samaa<br />
asiakasjoukkoa on vaikea käyttää. Tulevaisuudessa asiakkaiden huomioon ottaminen on<br />
entistä tärkeämpää ja sen merkitys myös täsmällisyyden mittaamisessa korostuu.<br />
Koetun ja toteutuneen täsmällisyyden mittarit ovat hyvin erilaisia ja vastaavat eri<br />
sidosryhmien tarpeisiin. Näiden kahden mittarin ei ole tarvettakaan olla yhteydessä<br />
toisiinsa.<br />
Uudessa mittarissa tulee poistaa nykyisessä täsmällisyysmittauksessa olevat<br />
virhelähteet, tai ainakin pyrittävä pienentämään niiden vaikutusta. Yksi selkeä<br />
virhelähde aiheutuu, kun täsmällisyyttä tarkastellaan ainoastaan määräasemalla. Väliasemilla<br />
toteutetulle laskennalle on monta perustetta, virhelähteen poistamisen lisäksi
Change language