Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
85<br />
6.3 Mittarin tekninen toteutus<br />
<strong>Rautatieliikenteen</strong> täsmällisyyden <strong>mittaaminen</strong> voidaan toteuttaa hyvin monesta<br />
näkökulmasta ja usealla mittarilla. Kaikkea ei kuitenkaan ole kustannustehokkaasti<br />
järkevä mitata, joten mittareiden keskinäisen merkityksen arviointi on tärkeää.<br />
Mittareiden tulisi tuottaa lisäinformaatiota eri käyttäjille, ei päällekkäistä tietoa eri<br />
muodoissa. Uuden mittarin arvioinnissa tärkeimpänä tekijänä ovat tekniset järjestelmät<br />
ja uuden mittarin soveltuvuus olemassa oleviin ja kehiteltäviin informaatiojärjestelmiin.<br />
Toisaalta mittarin toteutuksen kannalta on arvioitu mittareiden tuottaman tiedon käyttötarkoituksia<br />
ja käyttäjäpotentiaalia.<br />
Mittareiden valinnassa voidaan suosia niitä mittareita, joiden tekninen toteuttaminen on<br />
nykyisillä järjestelmillä yksinkertaisesti tai pienin muutoksin mahdollista. Lisää<br />
mittareita voidaan tuoda käyttöön myöhemmin, kun täsmällisyystietoa tuottavien<br />
järjestelmien kehittymisen myötä yhteensovittaminen on mahdollista. Liikennöitsijä<br />
tuottaa täsmällisyysmittareihin suurimman osan informaatiosta, joten sen suunnitelmat<br />
tiedonkeruujärjestelmistä tulee ottaa huomioon arvioitaessa uusien mittareiden<br />
mahdollisuuksia.<br />
Täsmällisyyden mittaamiseen ja epätäsmällisyyden vaikutuksia kuvaaviin mittareihin<br />
käytettävä tieto on suurimmalta osalta liikennöitsijän hallinnoimaa asiakkuustietoa.<br />
Liikennöitsijältä tai tulevaisuudessa usealta liikennöitsijältä kerättävä tieto voidaan<br />
kokea liikesalaisuuden paljastamiseksi. Kuten nyt, matkustajamäärätieto ei yleensä ole<br />
julkista. Uuden mittarin kannalta on ongelmana myös siinä tarvittavan tiedon<br />
hajanaisuus. Tietoja keräävät ja käyttävät eri toimijat. Kaikkea uuden mittarin<br />
laskennassa käytettävää tietoa ei saada Jusesta, esimerkiksi automaattisesti laskentaan<br />
sisältyviä matkustajamäärätietoja varten Jusen tulisi pystyä keskustelemaan toisen<br />
järjestelmän kanssa. Kilpailun lisääntyessä rautateillä on tiedon hallinta entistä<br />
tärkeämpää.<br />
Mitattavan täsmällisyystiedon toivotaan tuottavan täsmällisyydestä lisätietoa ja<br />
lisäarvoa jollekin toimijalle. Uutta mittaria tuleekin realistisesti arvioida tästä näkökulmasta.<br />
Sellaisen tiedon <strong>mittaaminen</strong> on tarpeetonta, jota kukaan ei tarvitse. Uuden<br />
mittarin tuottaman tiedon tulee myös olla muodossa, josta sitä voidaan hyödyntää.<br />
Todennäköistä ei ole tuottaa suurta informaatiomäärää kalliilla pienelle käyttäjäkunnalle.<br />
Nykyisen mittarin ja tiedonkeruun ongelmana on jo nähty se, että tietoa on<br />
paljon, mutta sitä ei osata hyödyntää. Toisaalta monipuolistamalla täsmällisyysmittaristoa<br />
voidaan täsmentää tieto sitä tarvitseville. Täsmällisyystiedon käyttäjäkuntaan<br />
voidaan vaikuttaa täsmällisyystiedosta raportoinnin ja tiedottamisen kautta, jota<br />
käsitellään seuraavassa luvussa.<br />
Uuden mittarin toimivuuden testauksessa, luvussa 7.1 on tapaustutkimuksen kautta<br />
pyritty löytämään mittareista ne, jotka tuottavat rautatieliikenteen täsmällisyydestä<br />
parhaiten lisää sellaista tietoa, jota nykymittari ei tuota tai joka poikkeaa merkittävästi<br />
nykymittarin kuvaamasta täsmällisyystasosta.
Change language