Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
13<br />
Nykyisen täsmällisyysmittarin kokonaiskuvan saamiseksi ja tulevaisuuden mittarin<br />
arvioinnin tukena on käytetty alan asiantuntijoiden haastatteluja. Työ on teoreettinen ja<br />
se pohjautuu kirjallisuuslähteisiin sekä kansainvälisiin rautatieympäristöjen täsmällisyyden<br />
mittaamisen menetelmäkuvauksiin. Empiirinen osuus työssä on uuden mittarin<br />
toimivuuden tarkastelu, joka on suoritettu luvussa 7.<br />
Tutkimuksessa käytetty tutkimusote on määritetty Suomessa liiketaloustieteessä<br />
vakiintuneen Neilimo & Näsin (1980) jaon mukaan. Heidän mukaansa yrityksen<br />
taloustieteessä tutkimusotteet voidaan jakaa neljään ryhmään, käsiteanalyyttiseen,<br />
nomoteettiseen, päätöksentekometodologiseen ja toiminta-analyyttiseen tutkimusotteeseen.<br />
Tämä tutkimus on tutkimusotteeltaan lähinnä päätöksentekometodologinen.<br />
Päätöksentekometodologisen tutkimusotteen ominaispiirteinä on osoittaa metodi, jolla<br />
ratkaistaan tietty ongelma. Tämä tutkimusote ei tuo korostuneessa asemassa esille<br />
empiiristä materiaalia, enemmänkin sovellusesimerkin muodossa. Siinä tieteellinen<br />
ideaali mukailee logiikkaa ja matematiikkaa ja ratkaistavan ongelman osatekijöinä on<br />
usein eksplikoidut olettamukset päätöksenteosta. (Neilimo & Näsi 1980) Näitäkin<br />
piirteitä voidaan tässä tutkimuksessa havaita.<br />
Tutkimuksen rakenne voidaan jakaa kolmeen osaan, kuten kuvassa 1.2 esitetään.<br />
Täsmällisyyden mittaamisen tausta<br />
Mittaamisen teoria, suorituskyvyn mittaus<br />
Rautateiden täsmällisyyden mittaus Suomessa ja muualla<br />
Täsmällisyysmittariston tavoitteet<br />
Nykymittarin puutteet ja mahdollisuudet<br />
Uuden mittarin perusteet<br />
Uuden täsmällisyysmittariston arviointi<br />
Mittarin toimivuuden tapaustutkimus<br />
Kuva 1.2<br />
Tutkimuksen rakenne.<br />
Rakenteellisesti työ jakautuu kuvan 1.2 mukaisesti kolmeen osaan. Ensimmäisessä<br />
osassa, luvuissa 2, 3 ja 4 pureudutaan täsmällisyyden mittaamisen taustoihin, mittaamisen<br />
teorian kautta vaatimuksiin ja suorituskyvyn mittaamiseen. Lisäksi kartoitetaan<br />
kirjallisuuden ja kansainvälisten toimintaympäristöjen tarkastelun perusteella täsmällisyyden<br />
mittaamista yleisesti sekä esitellään erilaisia käytäntöjä maailmalta.<br />
Toisessa osassa, luvussa 5, esitellään tavoitteita täsmällisyysmittaristolle ja pohditaan<br />
tarkemmin suomalaisen mittariston puutteita ja kehitysmahdollisuuksia. Kirjallisuusselvitysten<br />
ja asiantuntijahaastatteluiden pohjalta arvioidaan suomalaista mittaria<br />
toimivuuden ja luotettavuuden perusteella. Nykytilan analyysin, puutteiden ja<br />
vahvuuksien kartoituksen kautta etsitään perusta täsmällisyyden uusille mittaus-
Change language