Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto

74
väliasemilta kerätyn tiedon avulla kuvataan liikenteen ja matkustajien kokonaistäsmällisyyttä
entistä paremmin.
Junaliikenteen täsmällisyyden mittaamisen vertailukohtana on usein käytetty lentoliikennettä,
johon selkeinä eroina esille nousevat matkatavaroiden täsmällisyyden
mittaus sekä junaliikennettä löysemmät myöhästymisen raja-arvot. Lentoliikenteessä
matkustajan täsmällisyys on vaikeasti määriteltävissä, kun terminaalitoiminnot ja
matkatavaroiden toimitus vievät junaliikennettä enemmän aikaa ja toimintoihin kuluva
aika on vaikeasti ennustettavissa. Junaliikenteessä voidaan helpommin käyttää
mitattavana yksikkönä yhden matkustajan täsmällisyyttä ja saadaan näin parempi kuva
todellisesta täsmällisyystilanteesta.
6.2 Mittarin määrittely
Uuden mittarin määrittely perustuu nykymittarista tehtyyn analyysiin ja mittariston
kehittämistä jatketaan unohtamatta nykyistä mittaria. Uuteen mittariin on nähty
tarpeelliseksi lisätä uusia ominaisuuksia ja tuoda esille sellaisia tietoja, joita nykyisessä
järjestelmässä jo kerätään, mutta joiden seurantaan ei ole kehitetty mittaristoa. Uudessa
mittarissa on myös ajatuksena tuoda täsmällisyyden mittaamiseen uusia näkökulmia,
sellaisiakin, jotka eivät suoraan liity junan kulkuun radalla.
Asiakkaiden kokema täsmällisyys on uusi tapa mitata rautateillä liikkuvien asiakkaiden
täsmällisyyttä. Asiakkaiden kokeman täsmällisyyden mittaamisessa on vielä nykyisin
haasteita. Asiakkaiden valinnoista ja rautatieliikenteen palveluiden arvotuksesta ei
Suomessa ole juurikaan tutkittua tietoa. Mittareita, jotka vaativat asiakkaiden
arvotuksen tuntemista, ei pystytä toistaiseksi määrittelemään tarkasti. Niissä käytettävät
kertoimet voidaan tarkentaa tulevaisuudessa, mikäli asiakkaiden käyttäytymisestä
kerätään tietoa. Asiakkaat suunnittelevat matkansa tai kuljetustarpeensa etukäteen aikataulujen
perusteella. Epätäsmällisyys on aina poikkeama asiakkaan suunnitelmaan. Niin
asiakkaalle kuin liikenteen suunnittelijalle voi olla tarpeen ennalta arvioida tätä
poikkeamaa ja epätäsmällisyyden vaikutusta. Ennakoivien täsmällisyysmittareiden
avulla vastataan tähän tarpeeseen. Edellisessä luvussa esitetyn mukaisesti ennakoiva
täsmällisyysmittari voi perustua junien keskimääräiseen myöhästymiseen tai todennäköisyyteen
junan saapumisesta ajoissa.
Uuteen mittariin tuodaan jo nyt täsmällisyyden seurannassa käytettyjä tekijöitä, kuten
väliasemilla tapahtuva täsmällisyyden syyn ja suuruuden kirjaus. Väliasemia voidaan
käyttää laskennassa muutenkin kuin perinteisellä, nykyiseen laskentamenetelmään
perustuvalla tavalla. Parhaiten epätäsmällisyyden syyt tuodaan esille koko matkan ajalta
yhteen laskettuna, painottaen syyt myöhästymisen kestolla. Näin epätäsmällisyys
matkan ajalta voidaan esittää syyluokkien painotettuna summana. Syykirjausta voidaan
käyttää arvioitaessa liikennöinnille sekä verkon kunnolle asetettuja tavoitteita.
Käytettäessä koko matkaa täsmällisyysmittaukseen saadaan kokonaisuuden kannalta
todellisempi kuva täsmällisyydestä. Täsmällisyyden peruslaskentakaava sekä väli- että
saapumismyöhästymiset huomioon ottavassa tilanteessa on määritelty seuraavasti:
Täsmällisyys= ∑väliasemien täsmällisyys + määränpäätäsmällisyys