Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
20<br />
menetelmin toisessa paikkaa tai toiseen aikaan. Tämänkaltaisten mittausten avulla<br />
voidaan tuottaa vertaisvertailutietoa, benchmarkata. Mittausten, kuten rautatieliikenteen<br />
täsmällisyyden kannalta tämä on usein tärkein vaatimus. (Carey 1999)<br />
Ei-taloudellisen suorituskyvyn mittareille Roos et al. (2006) esittää yleisiä vaatimuksia,<br />
jonka mukaan toimivalta mittausjärjestelmältä vaaditaan, että<br />
− mittaamisessa käytettävät tunnusluvut liittyvät välittömästi toimintaan, jonka tueksi<br />
mittaus tehdään<br />
− tunnusluvun ja kohteen välinen vaikutussuhde on määriteltävissä<br />
− tavoitetasot on määritelty oikein<br />
− mittausjärjestelmä kytkeytyy sille asetettuihin tavoitteisiin; järjestelmä sisältää<br />
ainoastaan olennaiset tiedot ja tunnusluvut<br />
− mittaus on oikein tehty.<br />
Roos et al. (2006) esittää vaatimukset myös mittausten tuloksille:<br />
− tulokset ovat tarvittaessa kolmannen osapuolen tarkastettavissa ja<br />
− tulokset ovat mittausteknisesti luotettavia sekä<br />
− tulokset tuottavat oleellista informaatiota.<br />
Mittauksen kohteen valinnassa tulee korostaa niin sanottuja kriittisiä menestystekijöitä,<br />
avainalueita, joilla on saavutettava korkea suoritustaso menestyäkseen. Menestystekijöiden<br />
avulla voidaan määrittää myös tavoitetekijät, joihin mittarit liitetään.<br />
Mittayksiköt saadaan näin mittatavan ilmiön perusteella. (Neilimo & Uusi-Rauva 2005,<br />
s.300)<br />
2.1.3 Uuden mittarin rakentaminen<br />
Uuden mittarin kehitystyö jakautuu usein moneen vaiheeseen. Roos (et al. 2006) kuvaa<br />
uuden mittausjärjestelmän rakentamisen koostuvan seuraavista vaiheista:<br />
1. Mitattavan toiminnan rajaaminen ja tulosten käyttötarkoituksen määritys<br />
2. Merkittävien sidosryhmien määrittely tarvittavia näkökulmia varten<br />
3. Mittausjärjestelmän luominen<br />
4. Mitattavien asioiden esittely ja niiden ominaisuuksien välisten suhteiden esittely<br />
5. Järjestelmän aktivointi<br />
6. Mittausjärjestelmän sovittaminen sidosryhmien arvotarpeisiin<br />
7. Järjestelmän testaus datalla ja itse mittauksen toteuttaminen<br />
Esitetyistä järjestelmän rakentamisen vaiheista rautatieliikenteen täsmällisyyden<br />
mittarin luomisessa tulee ottaa huomioon erityisesti käyttötarkoituksen ja sidosryhmien<br />
määritys. <strong>Rautatieliikenteen</strong> täsmällisyyden osalta asiakkaat; matkustajat ja elinkeinoelämä,<br />
ovat merkittävä sidosryhmä, joiden tarpeista ja vaatimuksista tulee muodostua<br />
perusteet uudentyyppiselle mittaamiselle. Toisaalta radanpidon tarpeiden tunnistaminen<br />
palvelee niin radanpitäjää kuin parannustarpeiden kartoituksen kautta luo edellytykset<br />
paremmalle asiakaspalvelulle.<br />
Laamanen (2005) esittää mittausjärjestelmän rakentamisen painottuvan enemmän tiedon<br />
hankinnan, varastoinnin, muokkauksen ja analysoinnin jälkeen testaamiseen, muutosten<br />
toteuttamiseen sekä seurantaan. Kujansivu et al.(2007) kuvaa mittaamisen rakentuvan
Change language