Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
48<br />
4 KANSAINVÄLISET TÄSMÄLLISYYSMITTARIT<br />
Kansainvälinen täsmällisyyden vertailu on haastavaa, sillä standardoituja mittaristoja ei<br />
ole olemassa eikä täsmällisyystietoa laaja-alaisesti tuoteta julkiseen käyttöön. Eri maissa<br />
on erilaiset tavat toteuttaa täsmällisyyden mittaus ja täsmälliseksi määrittelyt poikkeavat<br />
toisistaan. Mittaustapojen eroavaisuuksien taustalla voidaan nähdä olevan maantieteelliset<br />
erot, eroavaisuudet raportoinnissa ja mittayksiköissä tai määritelmissä.<br />
Täsmällisyystasojen vertailtavuuden kannalta yhtenäiset, standardoidut mittaustavat<br />
olisivat tärkeitä. (NEA 2003)<br />
Kansainvälinen rautatieliitto (UIC 450-2) määrittelee täsmällisyyden seuraavasti:<br />
”Täsmällisyys on laadun mittari, joka ilmaisee henkilö- ja tavaraliikenteen<br />
luotettavuutta. Sen vertailuperusta on aikataulu”. Kansainvälisesti on siis määritelty, että<br />
täsmällisyyden mittausperustana on suunniteltu aikataulu. Täsmällisyyden mittaamiseksi<br />
on määritetty peruskaava, jonka mukaan junaa voidaan pitää täsmällisenä silloin,<br />
kun se aikatauluun verrattuna saapuu mittauspisteeseen määritettyjen aikarajojen sisällä.<br />
Kansainvälisen rautatieliiton tavoitteena on löytää sellaiset täsmällisyyden mittausperusteet,<br />
joita voidaan soveltaa usean maan väliseen rautatieliikenteeseen ja se on<br />
omassa täsmällisyysprojektissaan tarkastellut täsmällisyyttä erityisesti kansainvälisessä<br />
liikenteessä. Sen täsmällisyysanalyyseissa raja-arvoina on käytetty 5 minuuttia henkilöliikenteelle<br />
sekä 30 minuuttia tavaraliikenteelle. (UIC 450-2) Useassa Euroopan maassa<br />
myös kansallisen liikenteen täsmällisyyden mittausperusteet ovat hyvin lähellä UIC:n<br />
käyttämiä mittausperusteita. Yleisimpänä täsmällisyyden määritelmänä on henkilöliikenteessä<br />
maksimissaan viiden minuutin poikkeama aikatauluun ja kokonaistäsmällisyyden<br />
laskeminen myöhästyneiden junien prosenttiosuutena kaikista junista.<br />
(UIC 450-2, NEA 2003, Nyström 2005b )<br />
Täsmällisyyden määritteleminen maksimissaan viiden minuutin poikkeamana aikatauluun<br />
perustuu ajatukseen, jonka mukaan alle viiden minuutin myöhästyminen ei<br />
aiheuta merkittäviä vaikutuksia matkustajille. Pitkällä matkalla myöhästymisen pituus<br />
on suhteessa vähemmän merkityksellinen kuin lyhyellä matkalla. (NEA 2003) Tästä<br />
johtuen kauko- ja lähiliikenteessä on käytetty toisistaan poikkeavia epätäsmällisyyden<br />
raja-arvoja, kuten Suomessa.<br />
Eri maiden rautatieliikenteen mittaamisessa on muitakin eroja kuin käytetyt raja-arvot.<br />
Täsmällisyyden mittaamisen tarkkuus on yksi kokonaistäsmällisyyteen vaikuttava<br />
tekijä, jossa eroavaisuuksia esiintyy. Yksin raja-arvon määrittäminen ei riitä yhtenäisten<br />
mittausperusteiden luontiin. Mittaustarkkuuden osalta yhtenäistä käytäntöä ei ole muun<br />
muassa tulosten pyöristämisestä; pyöristetäänkö myöhästyminen lähimpään minuuttiin,<br />
ylös- vai alaspäin. Pyöristämisen vaikutus korostuu erityisesti käytettäessä pientä<br />
täsmällisyyden raja-arvoa, kuten usein kaupunkien lähiliikenteessä. Useissa Euroopan<br />
maissa pyöristäminen tapahtuu lähimpään täyteen minuuttiin, mutta myös<br />
myöhästymisen pyöristämistä alaspäin on käytössä. (NEA 2003)<br />
Täsmällisyystieto voi olla koostumukseltaan monentyyppistä, UIC muun muassa esittää<br />
täsmällisyysaineiston poikkeamina aikataulusta. Aikataulujen poikkeamia rekisteröidään<br />
lähtö- ja määränpääasemilla, mutta myös vertailuasemilla, eli asemilla, joilta<br />
junalla on aikataulunmukainen lähtöaika. Poikkeamia tarkastellaan minuuteissa.
Change language