Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
33<br />
erityisesti rautatieliikenteen suorituskyvyn mittareita ja täsmällisyystasoa parantavia<br />
toimia suunniteltaessa.<br />
Olsson & Haugland (2004) selvittivät täsmällisyyteen vaikuttavia tekijöitä erityisesti<br />
Norjan rataympäristössä. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää täsmällisyyden pohjimmaiset<br />
syyt ja kuvata niiden vaikutusta täsmällisyyteen. Vaikuttavina tekijöinä arvioitiin<br />
muun muassa junan pituutta, pysähdysten lukumäärää, matkan pituutta, vetokaluston<br />
ikää ja kapasiteetin täyttöastetta. Junan pituus kuvasi osaltaan myös matkustajakysyntää.<br />
Edellä luetelluista tekijöistä ainoastaan matkan ja junan pituudella havaittiin<br />
olevan merkittävää vaikutusta täsmällisyyteen.<br />
Täsmällisyyteen vaikuttavina tekijöinä voidaan listata (Olsson & Haugland 2004, Ronni<br />
2008):<br />
− matkustajien lukumäärä<br />
− kuormitusaste (matkustajaa/istuinpaikkojen lukumäärä)<br />
− verkoston kapasiteetin käyttöaste<br />
− aikataulurakenne ja pelivara<br />
− peruutukset<br />
− tilapäiset nopeusrajoitukset<br />
− ratatyöt<br />
− kaluston laatu, kunto ja huolto<br />
− sääolot<br />
− lähtö- ja saapumistäsmällisyys<br />
− liikennöinnin prioriteettisäännöt<br />
Olssonin & Hauglandin (2004) tekemässä tutkimuksessa täsmällisyyteen vaikuttavista<br />
tekijöistä matkustajien määrä, kuormitusaste, kapasiteetin käyttöaste, peruutukset,<br />
nopeusrajoitukset sekä lähtö- ja saapumistäsmällisyys korreloivat positiivisesti täsmällisyyden<br />
kanssa. Korrelaatioanalyysin materiaalina olivat yksittäisten junien toteutuneet<br />
myöhästymistiedot.<br />
Viikonaika tai vuorokaudenaika ei ole täsmällisyyteen vaikuttava tekijä, mutta<br />
täsmällisyys vaihtelee ajankohdan mukaan. On havaittu, että viikonloppuisin<br />
täsmällisyystilanne on parempi kuin normaaleina arkipäivinä. (Olsson & Haugland<br />
2004) Suomessa täsmällisyys vaihtelee merkittävästi eri viikonpäivien välillä.<br />
Viikonpäivät voidaan karkeasti luokitella kolmeen toisistaan eroavaan luokkaan.<br />
Arkipäivinä maanantaista torstaihin liikenne on hyvin samantyyppistä ja keskittyy<br />
voimakkaasti työmatkaliikenteeseen, aamuihin ja iltapäiviin. Samoin tavaraliikennettä<br />
on tuotantolaitoksiin ja satamiin. Toinen erottuva luokka ovat perjantait ja sunnuntait,<br />
jotka poikkeavat muista viikonpäivistä täsmällisyyden kannalta haasteellisina päivinä.<br />
Perjantai- ja sunnuntai-iltapäivinä liikenne on erittäin vilkasta. Kolmantena luokkana<br />
voidaan pitää lauantaipäiviä, jolloin liikennettä on arkipäiviä vähemmän.<br />
Ruotsissa on tutkittu keliolosuhteiden vaikutusta täsmällisyyteen. Keskimääräisen<br />
lämpötilan ja sademäärän nähtiin vaikuttavan täsmällisyyteen. On havaittu, että<br />
kuukausittaisen lämpötilan laskiessa alle viiden asteen täsmällisyystaso heikkenee. Keliolosuhteet<br />
yhdessä matkustajamäärän kanssa selittivät jopa 50 % kaikista<br />
myöhästymisistä. Kuitenkin matkustajamäärä nähtiin täsmällisyystilanteen pää-
Change language