Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto

38
31, on rekisteröity junan ja aseman perustietojen lisäksi päiväys, saapumis- ja lähtömyöhästyminen
sekä syykoodi. Itse täsmällisyysmittarista on tuloksena saatu näiden
tietojen perusteella junien määräasemalle täsmällisesti saapuneiden junien osuus.
(Koivisto et al. 2003)
Suomessa täsmällisyyttä mitataan aikataulun mukaisesti määräasemalle saapuneiden
junien osuutena, täsmällisyysprosenttina. Täsmällisyysprosentissa otetaan huomioon
ainoastaan myöhästyminen määräasemalla, nykyinen mittari ei tilastoi myöhästymisiä
alku- tai väliasemilla. Poikkeuksena tästä on lähiliikenne, jossa täsmällisyyden
laskennassa otetaan huomioon myös junien täsmällisyys lähtöasemalla. Myöhästymisen
tai täsmällisen junan raja-arvona on lähiliikenteessä 3 minuuttia, henkilökaukoliikenteessä
5 minuuttia ja tavaraliikenteessä 15 minuuttia. Täsmällisyysprosentin
laskentakaava on seuraavanlainen:
Σ Alle 3/5/15 minuuttia määräasemalla myöhässä saapuneet junat
Σ Määräasemalle saapuneet junat
Täsmällisyyttä mitattaessa on rautatieliikenteessä yhtenä yksikkönä juna, jonka
täsmällisyyttä tarkastellaan minuutteina. Täsmällisyyden mittayksikkönä on minuutti.
Täsmällisyys ilmoitetaan prosenttiosuutena kaikista yksittäisistä junista, jolloin
täsmällisyystason yksikkönä on prosentti. Yhdestä junasta puhuttaessa tarkastellaan siis
minuutteja, verkon täsmällisyystilanne ilmaistaan prosenttiosuutena.
3.4.1 Nykytila
Nykyisin täsmällisyyden seuranta on automaattista, täsmällisyystieto tallentuu junan
kulkua seuraavaan järjestelmään, josta täsmällisyystietoa on mahdollista käsitellä ja
analysoida. Junien kulun seurantajärjestelmä, Juse, on vuonna 2005 käyttöönotettu
järjestelmä, jonka tavoitteena on ollut korvata aiempi täsmällisyysraportointi ja samalla
kehittää sitä.
Vuodesta 1992 täsmällisyyden seuranta on pysynyt hyvin samanlaisena, täsmällisyyttä
on seurattu alusta alkaen prosenttiosuutena ajoissa saapuvista junista. Juse muutti
täsmällisyyden mittaamista lisäten käytössä olevaa dataa ja tuottamalla tiedon
luotettavassa muodossa. Jusen tultua käyttöön myöhästymisminuuttien määrä kasvoi,
kun kaikki myöhästymiset kirjattiin järjestelmällisesti ja kirjauksen automatisointi
lisääntyi. (Blomqvist 2008b)
Vuonna 1995 nykymittariin lisättiin syykoodeja. Syykoodeihin on vuosien aikana tullut
tarkennuksia ja joitain on voitu poistaa. Itse mittausmenetelmä on pysynyt muuten
samanlaisena. Nykytilassa syykoodeja on kaiken kaikkiaan paljon, 66 eri syykoodia 13
eri luokassa. Suomessa käytetyissä syykoodeissa on yhtäläisyyksiä kansainvälisen
rautatieliiton UIC:n syykoodeihin, tosin syykoodeja on hiukan enemmän ja syyryhmät
on muodostettu toisin.
Vuonna 2005 käyttöön otetun Jusen merkittävin muutos aiempaan tilanteeseen on
mahdollisuus ajantasaiseen liikenteen seurantaan. Järjestelmästä voi antamiensa
parametrien mukaisesti nähdä liikenteen kuluvan vuorokauden tilanteen. Mahdollista on