Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
81<br />
Yksin kertoimilla korjattu täsmällisyysmittari ei ole riittävä kuvaamaan todellista<br />
tilannetta. Korjauskertoimia voidaan käyttää mittarissa, jossa on jo tehty<br />
merkittävimmät muutokset, kuten mittaus koko matkan ajalta ja matkustajien<br />
täsmällisyyden mittaus. Mittari monimutkaistuu, kun siinä otetaan yhä useampi asia<br />
huomioon, mutta näin siitä saatavan tiedon laatu paranee ja mittari antaa<br />
täsmällisyydestä entistä paremman sekä käyttökelpoisemman kuvan.<br />
Nykymittarin analyysissa puutteena nostettiin esille aikataulullisten ominaisuuksien<br />
heikko käsittely täsmällisyyden mittaamisessa. Uusi mittari ottaa aikataululliset tekijät,<br />
kuten matka-ajan huomioon. Myöhästyminen voidaan näin suhteuttaa matka-aikaan<br />
muutenkin kuin pidentämällä myöhästymisen raja-arvoa pidemmällä matkalla tai<br />
painottamalla pidempää matkaa eri kriteerein. Esimerkki myöhästymisen kestosta<br />
suhteessa matka-aikaan:<br />
Matkustajan myöhästymisminuutit määräasemalla<br />
Matkustajan kokonaismatka-aika<br />
Nykymittarin analyysin avulla uuteen mittariin tuotiin mukaan peruttujen junien kirjaus<br />
myöhästyneeksi. Peruttuja junia ei henkilökaukoliikenteessä ole ennen toukokuuta 2008<br />
kirjattu myöhästyneiksi, eikä niiden vaikutus nykymittarin mukaiseen täsmällisyyteen<br />
ole ollut merkittävä. Uudessa mittarissa peruutetut junat otetaan huomioon, jotta<br />
perutusten mahdollinen täsmällisyyttä parantava ja näin virhettä aiheuttava vaikutus<br />
poistuu. Uudessa mittarissa peruttu juna kirjataan henkilökaukoliikenteessä 30<br />
minuuttia myöhästyneeksi. Järjestelmien kehityksestä riippuen tulevaisuudessa voidaan<br />
myös laskea perutun junan kohdalla siihen lipun ostaneiden, eli peruutuksesta<br />
kärsineiden matkustajien lukumäärä.<br />
Kansainvälisesti täsmällisyysprosenttien laskennan lisänä yleisesti mitataan kokonaismyöhästymisminuuttimäärää<br />
ja sen kehitystä. Muutokset yhteenlasketuissa myöhästymisminuuteissa<br />
antavat kuvan myöhästymisten suuruudesta yhdessä prosenttiluvun<br />
kanssa. Uudessa henkilökauko- samoin kuin lähiliikenteen mittarissa seurataan myös<br />
kaikkien myöhästymisminuuttien summaa ja sen kehitystä kuukausitasolla. Prosenttiosuuteen<br />
perustuva mittaus kuvaa ainoastaan tietyn rajan mukaisten myöhästymisten<br />
määrän kehitystä, kun kokonaisminuuttimäärä kuvaa myöhästymisten suuruuden<br />
muutosta. Samalla myöhästymisprosentilla kokonaismyöhästymismäärä voi olla hyvin<br />
erilainen. Kokonaismyöhästymisminuuttimäärää ja myöhästymistasoa tulee vertailla<br />
rinnakkain.<br />
Suomessa on kokonaisminuuttimäärää seurattu, mutta tulosta ei ole esitetty rinnan<br />
täsmällisyystason kanssa. Ainakin Iso-Britanniassa on täsmällisyyttä seurattu kokonaismyöhästymisminuuttien<br />
muutoksen avulla. Kokonaismyöhästymisminuuttien avulla<br />
voidaan myös erotella myöhästymisten taustalta löytyviä syitä ja syiden painoarvo<br />
korostuu todellisemmin. (Hamilton Booz Allen 1999) Käytettäessä kokonaisminuuttimäärää<br />
tulee välttää yksinkertaista vertailua aikaisempaan, mikäli minuuttimäärässä<br />
ei oteta huomioon liikenteen kasvua.<br />
Mitattua täsmällisyyttä voidaan luokitella monin tavoin. Yksi mahdollisuus on<br />
myöhästymisen keston <strong>mittaaminen</strong> ja sitä kautta epätäsmällisyyden luokittelu.
Change language