Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto

37
Täsmällisyysmittauksista saatavaa tietoa voidaan käyttää liikennöinnin yksityiskohtaiseen
tarkasteluun koko matkan pituudelta. Täsmällisyystiedon avulla on
mahdollista esimerkiksi tunnistaa ja mitata liikenteenhallinnan laatua, tunnistaa vikoja
ja verkon heikkouksia sekä korjata näitä täsmällisyyteen vaikuttavia tekijöitä. Rautatieliikenteen
laatuun vaikuttavia täsmällisyyttä (punctuality) ja luotettavuutta (reliability)
voidaan mittauksien avulla luokitella junatyypeittäin, käsitellä yksittäin tai koko
liikennettä yhdessä. (UIC 407-2)
Täsmällisyyden (punctuality) rinnalla rautatieliikenteen arviointiin käytetään luotettavuutta
(reliability), joka terminä kuvaa todennäköisyyttä, jolla matkustaja pystyy
suunnittelemaan saapumisajankohtansa määränpäähän. Luotettavuuden käsite on siis
läheinen täsmällisyydelle. (Hooghiemstra & Teunisse 1998) Termiä luotettavuus
käytetään usein kuvaamaan täsmällisyystilaa ja siksi luotettavuuden mittausmenetelminä
käytetään samoja menetelmiä kuin täsmällisyyden mittaamiseen. Tässä
työssä tarkastellaan täsmällisyyttä laajempana käsitteenä ottaen huomioon yhteneväisyydet
luotettavuuden mittaamisen kanssa.
Täsmällisyyden mittareiden lisäksi myöhästymisiä mittaavat myös säännöllisyyden
(regularity) mittarit. Säännöllisyys kuvaa sitä, kuinka moni juna todellisuudessa
liikennöi verrattuna aikatauluun suunnitelluista. Osa merkittävästi myöhästyneistä
junista kirjataan kokonaan peruutetuiksi, kuten iso-britannialaisessa PPM-mittarissa.
Tämän johdosta osassa rautatieliikenteen suorituskykymittareista on säännöllisyyden ja
täsmällisyyden mittaukset yhdistettyinä. (Olsson & Haugland 2004)
Useimmiten junille sallitaan tietynsuuruinen poikkeama aikataulusta, jonka sisällä juna
on vielä täsmällinen. Suomessa nämä raja-arvot ovat 3 minuuttia lähiliikenteelle, 5
minuuttia kaukoliikenteelle ja 15 minuuttia tavaraliikenteelle. Suomessa täsmällisyyttä
mitataan paikallisesti määränpääasemilla. Vaihtoehtoisesti täsmällisyyttä voidaan
tarkastella esimerkiksi lähtö- tai väliasemilla tai yleistä täsmällisyyttä koko matkan ajan
verraten nopeustasoa suunniteltuun. Täsmällisyyden mittaamiseen ei ole kansainvälistä
yhteistä käytäntöä, vaan eri maiden käytännöt poikkeavat toisistaan.
Täsmällisyyden laskennan perustana on usein, kuten Suomessakin, täsmällisesti
asemalle saapuvien junien prosenttiosuus kaikista junista. (Olsson & Haugland 2004)
Täsmällisyyttä voidaan kuvata henkilö- tai tavaraliikenteen täsmällisyytenä, liikennejärjestelmän
tai yksittäisen junan täsmällisyytenä. Hansenin (2001) mukaan
täsmällisyyden tyypillisin kuvaustapa on ilmaista täsmällisyys prosenttiosuutena
mittauspisteen, määritellyn aikarajan sisällä, ohittavista, lähtevistä tai saapuvista junista
verrattuna aikatauluun.
3.4 Suomalainen täsmällisyysmittari
Suomalaista täsmällisyyttä mitataan erikseen henkilökauko-, lähi- ja tavaraliikenteessä.
Täsmällisyyden seuranta eri muodoilla on toisistaan poikkeavaa, samoin kun
täsmällisyystasolle asetetut tavoitteet. Täsmällisyydestä tällä hetkellä mitattavia tekijöitä
on esitelty seuraavana.
Täsmällisyyttä on seurattu liikenteen toteumatiedon avulla, jo vuonna 1992 on seurattu
junien saapumista määränpääasemalle aikatauluun verraten. Seuranta-asemilla, joita on