Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
45<br />
ulkosyntyinen myöhästyminen (exogenous) sekä sekundääriselle termiä vaikutuksellinen<br />
myöhästyminen (reactionary). Sekundääriselle myöhästymiselle yleisin<br />
kirjallisuudessa käytetty termi lienee knock-on delay. (Carey 1999, Olsson & Haugland<br />
2004, Goverde 2005)<br />
Sekundäärivaikutuksilla tarkoitetaan yhden junan epätäsmällisyyden aiheuttamia<br />
vaikutuksia muuhun raideliikenteeseen. Nykyisessä aikataulujärjestelmässä junien<br />
kulku on suunniteltu niin, että vaihtoasemille junat saapuvat samoihin aikoihin, jotta<br />
matkustajien vaihtoyhteydet toimivat parhaiten. Tällaisessa järjestelmässä yhden junan<br />
myöhästyminen vaikuttaa myös muiden junien kulkuun, kun vaihtoyhteys, palvelun<br />
laatu halutaan säilyttää. Mitä pidempi on primäärinen myöhästyminen, sitä merkittävämmät<br />
ovat sekundääriset myöhästymiset.<br />
Sekundäärivaikutusten osasyynä on usein rataverkko ja sen kohtausmahdollisuuksien<br />
määrä. (Goverde 2005). Suomessa yksiraiteista rataa on noin 90 % kaikista ratakilometreistä.<br />
Näillä rataosilla epätäsmällisyys heijastuu helposti muuhun liikenteeseen<br />
aiheuttaen sekundäärisiä myöhästymisiä. Sekundäärimyöhästymisiin vaikuttavina<br />
tekijöinä voidaan nähdä ratakapasiteetti ja sen käyttöaste, kalusto- ja henkilökierrot sekä<br />
aikataulu ja sen rakenne (Mukula 2007).<br />
Rautatieliikennejärjestelmän palvelutaso perustuu osaltaan vaihtoyhteyksiin. Merkittäviä<br />
vaihtoasemia ovat muun muassa Tampere, Pieksämäki, Riihimäki, Lahti, Kerava,<br />
Kouvola, Seinäjoki, Tikkurila ja Pasila. Täsmällisyyden määritelmä ja mittaustapa ei<br />
nykymuodossa ota huomioon epätäsmällisyyden sekundäärisiä vaikutuksia. Myöhästymiset<br />
kirjataan aina kyseiselle myöhästyneelle junalle, ei sen aiheuttajalle. Matkustajan<br />
myöhästyessä vaihtoyhteydestään mittareihin ei ole voitu kytkeä matkustajan kokemaa<br />
kokonaismatka-ajan myöhästymistä, minkä matkustaja menettää joutuessaan<br />
odottamaan seuraavaa vaihtoyhteyttä. (NEA 2003)<br />
Epätäsmällisyyden primäärisyyt eivät yleensä johdu aikataulullisista tekijöistä, vaan<br />
useimmiten järjestelmän ulkopuolisista syistä. Sekundääriset myöhästymiset puolestaan<br />
pohjautuvat primäärimyöhästymisiin ja riippuvuussuhteisiin aikataulurakenteessa.<br />
Primäärisiin myöhästymisiin ei voida vaikuttaa aikataulusuunnittelulla, mutta niiden<br />
aiheuttamiin sekundäärisiin myöhästymisiin voidaan vaikuttaa optimoimalla aikataulurakenne<br />
niin, että myöhästymisen vaikutukset leviävät mahdollisimman vähän. (Carey<br />
1999, Olsson & Haugland 2004)<br />
Tämänhetkinen malli ei ota huomioon myöhästymisen sekundäärivaikutuksia, vaikkakin<br />
yhden junan epätäsmällisyys voi heijastua pitkälle verkolla ja aiheuttaa usean muun<br />
junan epätäsmällisyyttä. Myöhästymissyiden kirjauksessa voidaan aiheuttajaksi kirjata<br />
sekundäärinen syy ja selitteeseen sen aiheuttanut juna, mutta ei alkuperäistä syytä.<br />
3.5.1 Laajuus ja seuraukset<br />
Alkuvuonna 2008 sekundäärisiä myöhästymisiä on henkilökaukoliikenteessä ollut noin<br />
kolmannes kaikista myöhästymisistä. (Tammikuu 33 %, helmikuu 33 %, JUSE) Alle 4<br />
minuutin myöhästymisille ei järjestelmään kirjata syytä ja pois lukien nämä syykoodittomat<br />
myöhästymisminuutit on sekundäärisiä myöhästymisiä kirjattu lähes yhtä<br />
monta minuuttia kuin primäärisiä myöhästymisiä.
Change language