Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto

41
kuukaudesta tuotetaan järjestelmään kerätyn tiedon avulla seuraavat täsmällisyyden
vakioraportit (Koivisto et al. 2003):
1. Täsmällisyysprosentti seuranta-asemittain
2. Täsmällisyysprosentti määräasemittain
3. Täsmällisyysprosentti junalajeittain
4. Junakohtaiset kulkutiedot junanumeroittain
5. Myöhästymisminuuttien määrä syykoodeittain ja vertailu tavoitteisiin
Jusesta saatavat täsmällisyysraportit ovat täsmällisyyden mittaamisen nykytilaan,
pelkkään täsmällisyysprosentin tarkasteluun nähden monipuolisia. Kuukausi- ja vuosiraporteissa
pyritään tuomaan esille näitä varsinaisen mittarin ulkopuolisia tietoja
havainnollisesti graafisina esityksinä. Jusesta saataviin tietoihin ei kuitenkaan ole
nykytilassa mahdollista yhdistää esimerkiksi tietoa matkustajamääristä tai junien
täyttöasteesta.
Jusessa on määriteltynä kymmenen eri henkilöliikenteen junatyyppiä, joiden täsmällisyyttä
seurataan erikseen muun muassa kuukausiraportoinnissa. Kymmenen seurattavaa
junatyyppiä henkilökaukoliikenteessä ovat IC-junat, IC2-junat, päiväpikajunat, yöpikajunat,
veturivetoiset taajamajunat, sähkömoottoritaajamajunat, taajamajunat, venäläiset
junat venäläisellä kalustolla, venäläiset junat suomalaisella kalustolla ja Pendolinot.
(Blomqvist 2008a)
Henkilökaukoliikenteen kuukausiraportissa on nostettu esille myös liikennöitsijän
määrittämät, kaupallisin perustein tärkeimmät junat. Näiden junien täsmällisyyden
kehitystä seurataan myös kuukausiraportoinnissa kuvan 3.6. kaltaisesti. Tärkeimmät 13
junaa ovat IC 162, IC 55, S 40, S 80, IC 164, S 42, S 82, S 53, S 91, IC 49, IC 50, S 2 ja
S 602. Mainitut junat liikennöivät Helsingin ja Tampereen, Oulun, Jyväskylän, Pieksämäen,
Rovaniemen ja Seinäjoen välillä. (Blomqvist 2008a)