Rautatieliikenteen täsmällisyyden mittaaminen - Liikennevirasto

54
Britanniassa rautateiden yksityistäminen on vaikuttanut liikenteen täsmällisyystasoon
negatiivisesti (Cole & Cooper 2005, Hansen 2001). Cole & Cooper (2005) mukaan
nykyiset suorituskykyyn keskittyvät mittarit eivät ole riittäviä kuvaamaan yksityistämisestä
johtuvaa muutosta. Muutoksen täsmällisyystasossa he näkevät johtuvan
yksityistämistä seuranneen osaavan työvoiman puutteesta.
4.7 Japani
Japani on raideliikenteen täsmällisyyden esimerkkimaa. Mittausperusteet, raja-arvot
samoin kuin saavutettu täsmällisyystaso poikkeavat merkittävästi eurooppalaisesta.
Aikataulun mukaisesti tai alle viisi minuuttia myöhässä saapuvien junien osuus on jopa
98 % kaikista. Japanin hyvää täsmällisyyttä on pyritty selittämään kulttuurisilla eroilla,
mutta myös rautatieliikenteen johtamistavassa on eroja. Japanissa liikenteenjohto
keskittyy epätäsmällisyyttä aiheuttavien tekijöiden eliminoimiseen. Tavoitteet eivät ole
yksin liikenteenjohdon, vaan myös matkustajat pitävät tärkeänä, että junat kulkevat
ajallaan. (NEA 2003)
Japanin hyvään täsmällisyystasoon on syytä kiinnittää huomiota erityisesti siksi, että
maassa on saavutettu erinomaisia täsmällisyystuloksia vaikkakin yhtäaikaisesti rautateiden
matkustajamäärät ja kapasiteetin käyttöaste ovat suuria sekä ympäristöolot
vaativat.
Japanissa luokittelu epätäsmälliseksi on eurooppalaisia normeja huomattavasti tiukempi.
Täsmällisenä junaa pidetään, jos se on myöhässä aikataulustaan maksimissaan yhden
minuutin. Täsmällisyyttä ei esitetä täsmällisyysprosenttina samoin kuin monessa
muussa maassa, vaan täsmällisyyttä kuvataan keskimääräisenä myöhästymisen pituutena.
Esimerkiksi Tokion ja Osakan välillä keskimääräinen myöhästyminen on 0,6
minuuttia. (Nyström 2005a)
Täsmällisyyden mittaustarkkuus on sekunnin luokkaa. Samoin liikennöinnin toiminnot
suunnitellaan jopa 15 sekunnin tarkkuudella (Mukula 2007). Mittaustarkkuus on
merkittävästi muita tarkempi ja näin tarkasti toimiva järjestelmä vaatii luotettavan
kaluston sekä automaattisen mittausjärjestelmän.
4.8 Yhteenveto
Euroopan maissa on selvästi samantyyppinen tapa mitata täsmällisyyttä, mutta kukin
maa on tulkinnut ja soveltanut yhtäläisiä perusteita niin, että täsmällisyystulokset eivät
ole yksiselitteisesti vertailtavissa. Taulukossa 4.1 on koottuna edellä esiteltyjen maiden
täsmällisyyden mittausperusteet ja mittauksissa käytetyt raja-arvot. Taulukossa on myös
määritettyjen perusteiden mukainen täsmällisyystaso niiltä mailta, joilta se oli tiedossa.