104 LUKU 6. FAASIEN JA FAASIMUUTOSTEN TERMODYNAMIIKKAAviinin viilentämiseen tarkoitetut huokoiset saviastiat, jotka upotetaan veteenjotta ne kyllästyisivät vedellä: Kun tämä vesi haihtuu astian pinnalta, se viileneejopa 15 °C ympäristöä alempaan lämpötilaan. Sauno<strong>ja</strong>n iho on viilein pintasaunan yläosassa. Kuumalla kiukaalla höyrystynyt vesi tekee saunan ilmanylikylläiseksi veden suhteen ihmisen ihon lämpötilassa, <strong>ja</strong> vesi tiivistyy tämänvuoksi ihon pinnalle luovuttaen latentin lämpönsä, joka saa olon tuntumaankuumalta.Yleensä myös tilavuuden muutos ∆V on positiviinen siirryttäessä alemmanlämpötilan faasista korkeamman lämpötilan faasiin, mutta nestejäästä nesteveteensiirryttäessä tilavuus pienenee. Tämä johtaa veden kohdalla kiinteä-nestetasapainokäyrän kallistumiseen vasemmalle kuvan 6.2 faasidiagrammissa.Edellä latentti lämpö ∆H on faasimuutokseen liittyvä lämpö tietylle ainemäärälle.Taulukoissa latentit lämmöt ilmoitetaan ominaissuureina ∆h =∆H/massayksikkö, jolloin ∆h:n yksikkönä on kJ/kg tms.6.7.1 Kylläisen höyryn paineen lämpötilariippuvuusClausiuksen <strong>ja</strong> Clapeyronin yhtälöstä voidaan johtaa lauseke kylläisen höyrynpaineelle eli sen höyryn paineelle, joka on tasapainossa vastaavan nesteenkanssa annetussa faasitasapainokäyrän pisteessä (P, T).Olkoon nyt ∆h höyrystymislämpö moolia kohden. Clausiuksen <strong>ja</strong> Clapeyroninyhtälöstä saadaan( dPdT)koeks= 1 T∆H∆V = 1 ∆hT ∆v = 1 ∆h, (6.15)T v k − v nmissä v = V/n on moolitilavuus. Koska kaasun moolitilavuus v k on paljonsuurempi kuin veden moolitilavuus v n , voidaan v n approksimoida nollaksiyhtälössä (6.15). Koska ideaalikaasulaista v k = RT/P, saadaan( dPdT)koeks= 1 T∆hRT/P = ∆hRT 2 P.Jaetaan lämpötila- <strong>ja</strong> painetermit eri yhtälön eri puolille <strong>ja</strong> integroidaan jossainlämpötilassa T 1 tunnetusta kylläisen höyryn paineesta P sat (T 1 ) kylläisenhöyryn paineeseen P sat (T 2 ) lämpötilassa T 2 :∫ Psat (T 1 )P sat (T 2 )dPP = ∫ T2T 1∫∆h ∆h T2dTdT =RT2 R T 1T 2 ,missä on oletettu, että latentti lämpö ei riipu lämpötilasta. Integroinnin tuloksenasaadaanln P sat(T 2 )P sat (T 1 ) = ∆h ( 1− 1 ),R T 1 T 2josta kylläisen höyryn paine voidaan ratkaista:[ ( ∆h 1P sat (T 2 ) = P sat (T 1 ) exp − 1 )]R T 1 T 2(6.16)
6.8. FAASIMUUTOKSET JA VAN DER WAALSIN TILANYHTÄLÖ (7.2, 7.3)105eli(P sat (T) = vakio×exp− ∆hRT). (6.17)Tarkempi lauseke saadaan, jos tiedetään latentin lämmön lämpötilariippuvuus,esimerkiksi ∆h(T) = a+bT, missä a <strong>ja</strong> b ovat vakioita. 2Kylläisen höyrynpaineen lämpötilariippuvuuden voi havaita monissa arkipäiväntapahtumissa. Pyykki kuivuu paremmin korkeassa lämpötilassa,jossa tasapainohöyryn paine on korkea. Tietysti lisäksi tarvitaan hyvä tuuletus,jotta höyryn todellinen paine pyykin lähellä eli lähesty kylläistähöyrynpainetta. Pakastimeen muodostuu jäätä, jos ovea pidetään liiaksi auki,koska huoneenlämpöisen ilman sisältämä vesihöyry onkin ylikylläistä kun sejoutuu pakastimen kylmään lämpötilaan jossa kylläinen höyrynpaine on paljonalempi. Tällöin vesi pyrkii tiivistymään <strong>ja</strong> itse asiassa härmistyy jääksi.Keuhkoissa ruumiinlämpöiseksi <strong>ja</strong> vedellä kyllästyneeksi tullut ilma onkinviileään ulkoilmaan puhallettaessa ylikylläinen vesihöyryn suhteen, <strong>ja</strong> ilmanpölyhiukkasten ympärille muodostuu vesipisaroita, jotka näemme sumuna.Silmälasin linssin pinnalle tiivistyminen on helpompaa, joten ilmiön näkeehuoneenlämpötilassakin. On tärkeää muistaa, että kylläinen höyrynpaineon nesteen ominaisuus: nesteen koostumus <strong>ja</strong> lämpötila määräävät tasapainohöyrynpaineen.Esimerkiksi saunassa veden tiivistyessä iholle ihonlämpötila (eikä saunan ilman lämpötila) määrää kuinka ylikylläistä vesihöyryon ihon pinnalle tiivistyvän vesikalvon suhteen. Suhteellinen kosteuskertoo prosenteissa veden todellisen osapaineen verrattuna kylläiseenhöyrynpaineeseen. 100 % suhteellisessa kosteudessa vesihöyry on kylläistä.6.8 Faasimuutokset <strong>ja</strong> van der Waalsin tilanyhtälö(7.2, 7.3)6.8.1 Van der Waalsin tilanyhtälöIdeaalikaasun tilanyhtälön mukaan P ∝ ρ (ρ = N/V). Ideaalikaasussa ei sitenvoi esiintyä olomuodonmuutoksia, koska ei ole mahdollista löytää kahta tiheyttä,jotka vastaisivat samaa lämpötilaa, painetta <strong>ja</strong> kemiallista potentiaalia.Yksinkertainen <strong>ja</strong> havainnollinen tapa esitellä faasimuutosten teoriaa on kuvataainetta van der Waalsin tilanyhtälöllä (1.14). Se on muodoltaan kolmannenasteen polynomi, eli sopivilla parametrien a <strong>ja</strong> b arvoilla yhtälöllä on looppirakenne.Silloin tietyssä osassa(ρ, P)-tasoa yhtälöllä P vdW (ρ) = vakio on kaksiratkaisua (itse asiassa kolme, mutta yksi niistä on suljettava pois termodynaamisinperustein, kuten pian nähdään). Seuraavissa luvuissa selviää, millä ehdoillaratkaisut ovat olemassa <strong>ja</strong> mikä niistä vastaa aiemmin esitettyjä tasapainovaatimuksia.Ensin kuitenkin esitämme heuristisen johdon van der Waalsintilanyhtälölle.2 Jos ∆h(T) tunnetaan, voidaan myös laskea lämpökapasiteetti vakiopaineessa, koska C P =(∂H/∂T) P,N .
- Page 1 and 2:
TermofysiikanperusteetIsmo Napari j
- Page 3 and 4:
SISÄLTÖiii4.6 Entropia (5.3) . .
- Page 5 and 6:
Luku 1Johdanto1.1 Termofysiikan osa
- Page 7 and 8:
1.3. IDEAALIKAASUN TILANYHTÄLÖ (1
- Page 9 and 10:
1.3. IDEAALIKAASUN TILANYHTÄLÖ (1
- Page 11 and 12:
1.4. ESIMERKKEJÄ TILANYHTÄLÖIST
- Page 13 and 14:
2.2. LÄMPÖMITTARIT JA LÄMPÖTILA
- Page 15 and 16:
2.2. LÄMPÖMITTARIT JA LÄMPÖTILA
- Page 17 and 18:
3.1. TYÖ (2.2, 2.7) 13ten, että j
- Page 19 and 20:
3.2. EKSAKTIT JA EPÄEKSAKTIT DIFFE
- Page 21 and 22:
3.2. EKSAKTIT JA EPÄEKSAKTIT DIFFE
- Page 23 and 24:
3.3. TERMODYNAMIIKAN ENSIMMÄINEN P
- Page 25 and 26:
3.4. LÄMPÖKAPASITEETIT (2.5) 21Er
- Page 27 and 28:
3.5. KVASISTAATTISIA IDEAALIKAASUPR
- Page 29 and 30:
3.5. KVASISTAATTISIA IDEAALIKAASUPR
- Page 31 and 32:
3.5. KVASISTAATTISIA IDEAALIKAASUPR
- Page 33 and 34:
Luku 4Termodynamiikan toinenpääs
- Page 35 and 36:
4.1. TOINEN PÄÄSÄÄNTÖ JA CARNO
- Page 37 and 38:
4.1. TOINEN PÄÄSÄÄNTÖ JA CARNO
- Page 39 and 40:
4.3. CARNOT’N JÄÄKAAPPI JA LÄM
- Page 41 and 42:
4.4. IDEAALIKAASUKONEITA (5.2) 3754
- Page 43 and 44:
4.4. IDEAALIKAASUKONEITA (5.2) 39el
- Page 45 and 46:
4.5. CLAUSIUKSEN EPÄYHTÄLÖ (5.6)
- Page 47 and 48:
4.6. ENTROPIA (5.3) 43Systeemid¯W
- Page 49 and 50:
4.6. ENTROPIA (5.3) 45Adiabaattises
- Page 51 and 52:
4.7. SISÄINEN ENERGIA JA MAXWELLIN
- Page 53 and 54:
4.7. SISÄINEN ENERGIA JA MAXWELLIN
- Page 55 and 56:
4.8. ESIMERKKEJÄ ENTROPIAN MUUTOKS
- Page 57 and 58: 4.8. ESIMERKKEJÄ ENTROPIAN MUUTOKS
- Page 59 and 60: 4.9. ENTROPIAN DIFFERENTIAALI JA ER
- Page 61 and 62: 4.9. ENTROPIAN DIFFERENTIAALI JA ER
- Page 63 and 64: 4.11. TERMODYNAMIIKAN PÄÄSÄÄNN
- Page 65 and 66: 4.12. PISARAN TARINA, OSA 1: TAUSTA
- Page 67 and 68: 4.12. PISARAN TARINA, OSA 1: TAUSTA
- Page 69 and 70: 4.12. PISARAN TARINA, OSA 1: TAUSTA
- Page 71 and 72: 5.2. YMPÄRISTÖN KANSSA VUOROVAIKU
- Page 73 and 74: 5.2. YMPÄRISTÖN KANSSA VUOROVAIKU
- Page 75 and 76: 5.2. YMPÄRISTÖN KANSSA VUOROVAIKU
- Page 77 and 78: 5.3. VAPAAT ENERGIAT JA NIIDEN TASA
- Page 79 and 80: 5.3. VAPAAT ENERGIAT JA NIIDEN TASA
- Page 81 and 82: 5.4. MIKSI TERMODYNAAMISIA POTENTIA
- Page 83 and 84: 5.4. MIKSI TERMODYNAAMISIA POTENTIA
- Page 85 and 86: 5.4. MIKSI TERMODYNAAMISIA POTENTIA
- Page 87 and 88: 5.4. MIKSI TERMODYNAAMISIA POTENTIA
- Page 89 and 90: 5.5. PISARAN TARINA, OSA 2: VAPAAN
- Page 91 and 92: 5.5. PISARAN TARINA, OSA 2: VAPAAN
- Page 93 and 94: Luku 6Faasien ja faasimuutostenterm
- Page 95 and 96: 6.3. STABIILISUUS 91Kuva 6.1: Vakaa
- Page 97 and 98: 6.4. FAASIDIAGRAMMI JA GIBBSIN FAAS
- Page 99 and 100: 6.4. FAASIDIAGRAMMI JA GIBBSIN FAAS
- Page 101 and 102: 6.5. FAASIMUUTOKSEN KERTALUKU 97esi
- Page 103 and 104: 6.6. VAPAA ENERGIA-DIAGRAMMIT (8.1)
- Page 105 and 106: 6.7. CLAUSIUKSEN JA CLAPEYRONIN YHT
- Page 107: 6.7. CLAUSIUKSEN JA CLAPEYRONIN YHT
- Page 111 and 112: 6.8. FAASIMUUTOKSET JA VAN DER WAAL
- Page 113 and 114: 6.8. FAASIMUUTOKSET JA VAN DER WAAL
- Page 115 and 116: 6.8. FAASIMUUTOKSET JA VAN DER WAAL
- Page 117 and 118: 6.9. PISARAN TARINA, OSA 3: TASAPAI
- Page 119 and 120: 6.9. PISARAN TARINA, OSA 3: TASAPAI
- Page 121 and 122: 6.9. PISARAN TARINA, OSA 3: TASAPAI
- Page 123 and 124: 6.9. PISARAN TARINA, OSA 3: TASAPAI
- Page 125 and 126: Luku 7Liuosten termodynamiikkaa7.1
- Page 127 and 128: 7.1. PARTIAALISET MOLEKYYLISUUREET
- Page 129 and 130: 7.2. LAIMEIDEN LIUOSTEN HÖYRYNPAIN
- Page 131 and 132: 7.3. OSMOOSI 127lisessä kappaleess
- Page 133: 129eliValitaan ensin dx ̸= 0 ja dz