12.07.2015 Views

Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...

Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...

Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

100koulutukseen. Ammatillisen koulutuksen sisällä tapahtuu puolestaan <strong>ja</strong>kautuminen mies<strong>ja</strong>naisenemmistöisille aloille. Muodollisista, kaikille avoinna olevista mahdollisuuksistahuolimatta esimerkiksi ammatillisen koulutuksen opiskeli<strong>ja</strong>t valikoituvat useimmitentyöläis- <strong>ja</strong>/tai maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaisista perheistä, joissa vanhemmilla ei ole takanaanpitkää koulutusta <strong>ja</strong>/tai korkeaa asemaa työelämän <strong>ja</strong> yhteiskunnan kentillä. Feministisettutkimukset ovat painottaneet rakenteellisia rajoitteita koulutusvalinnoissa sukupuolen,etnisyyden <strong>ja</strong> yhteiskuntaluokan näkökulmasta. Nuorten naisten koulutusvalintoihinnäyttää vaikuttavan alan niin sanottu sopivuus naisille, jolloin he hakeutuvat herkemminesimerkiksi sosiaali- <strong>ja</strong> terveysalalle. Stephen Ball <strong>ja</strong> kumppanit (2002) ovat todenneet,että koulutusvalinnat ovat sidoksissa sukupuoleen, yhteiskuntaluokkaan <strong>ja</strong> etnisyyteen, <strong>ja</strong>siten oletukseen ”mikä on sopivaa minunlaisilleni” (Ball ym. 2002). Vaikka nuortenvalinnoissa on luettavissa sukupuolittuneita sekä sosiaaliseen <strong>ja</strong> etniseen taustaanpalautettavia ehto<strong>ja</strong>, toteutuvat ne moninaisten prosessien välityksellä, toimijuudenkautta.Koulun tiloissa toisen asteen koulutusväylät – lukio <strong>ja</strong> ammatillinen koulutus –näyttäytyivät toisilleen vastakkaisina <strong>ja</strong> erillisinä polkuina kohti aikuisuutta.Ammatilliseen kouluun oh<strong>ja</strong>us oli vahvasti läsnä vielä viimeisilläkin viikoilla, lukiosta eipuolestaan näkynyt minkäänlaisia merkkejä. Ammatillinen koulutus oli läsnä sekäpuheissa että tiloissa. Koulun päärakennuksen aulan ilmoitustaululla törmäsi esimerkiksijulkisteisiin, jotka houkuttelivat oppilaita hakemaan tekniikan, sosiaali- <strong>ja</strong> terveysalan taipalvelualan oppilaitoksiin. Helsingin Sanomista leikatut artikkelit uutisoivat, kuinka”pula perusammattilaisista pahenee” <strong>ja</strong> kuinka ”ammattikouluissa [on] vielä vapaitapaikko<strong>ja</strong>”. Ammatilliseen koulutukseen oh<strong>ja</strong>us oli aktiivista <strong>ja</strong> se näyttäytyi järkevänävalintana suunnatessa kohti aikuisuutta. Vaikka yhteishaun valinnat oli tehty jo kuukausiaaikaisemmin, koulussa vieraili opinto-oh<strong>ja</strong>ajia toiselta asteelta esittelemässä koulutusta,joka oli suunnattu erityisesti niille, joilla oli vaarana jäädä <strong>ja</strong>tkokoulutuspaikkojenulkopuolelle <strong>ja</strong> siten mahdollisesti syrjäytyä. Lukion näin <strong>ja</strong> kuulin mainittavan vaineräällä oppitunnilla, kun opetta<strong>ja</strong> tiedusteli muutaman suomalaistaustaisen tytön <strong>ja</strong> Tiiunlukiovalinto<strong>ja</strong>. Näytti siltä, että ammatilliseen koulutukseen nimenomaan oh<strong>ja</strong>ttiin, lukionolivat valinneet ne, jotka eivät viime hetken oh<strong>ja</strong>usta tarvinneet.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!