Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...

37kulttuurirasismi kautta. Kulttuurirasismissa halveksuntaa ”toista” kohtaan ei perustellavalkoisen ”rodun” ylemmyydellä 1800-luvun imperialismin hengessä, vaan rasismiperustuu ajatukselle kulttuureista erilaisina ja erilaisuudessaan yhteen sopimattomina(Horsti 2005, 195). Kulttuurirasismin muodot ovat luonteeltaan symbolisia jahienovaraisia ja siten diskursiivisia (van Dijk 2000, 34). Biologisen rodun sijaankulttuurirasismissa vedotaan kulttuurieroihin tai eroihin etnisessa taustassa taiuskonnossa. Rasismi tällaisessa ”kulttuurisessa valepuvussa” (Mirza 2006, 151) onvaikea tunnista rasismiksi. Liittämällä ulkonäön ja kulttuurin toisiinsa jatketaan rasistisia,syrjiviä käytäntöjä vetoamalla kulttuuriseen erilaisuuteen biologisen rodun käsitteensijaan (Anthias & Yuval-Davis 1993, 11).Vaikka rasismi ilmenee useimmiten yksittäisten ihmisten toimintana, perustuu sevaltaväestön valtaan ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Valtaväestölle arkipäivän rasistisetkäytännöt ovat usein niin kiinteä ja ”näkymätön” osa elämän tavanomaista toimintaa jakulttuuria, ettei niitä ja niiden rasistisuutta havaita. Rasistisiin käytäntöihinsosiaalistutaan kasvettaessa kulttuurin jäseniksi. Viime vuosina rasismin tutkimuksenkentällä onkin tuotettu keskustelua valkoisuuden tutkimuksesta (engl. Whiteness studies).Osalle suomalaisista valkoihoisuus tarkoittaa rodullistetuissa suhteissa etuoikeutetunasemaa, josta käsin on vaikeaa tunnistaa rasismia ja ymmärtää sen vaikutuksia niidenelämässä, jotka rasismi sulkee valkoisen suomalaisuuden ulkopuolelle. Siksi olisiensiarvoisen tärkeää tarkastella tulevaisuudessa paitsi sitä, missä määrin valkoisuussuomalaisuuden mittarina alkaa muuttua ja murtua, myös sitä, milloin ja minkälaisiinasioihin yritykset horjuttaa ja kyseenalaistaa suomalaisen yhteiskunnan valkoisuuttayleisimmin törmäävät (Rastas 2007a, 133).