Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...
Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...
Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
105Myös tyttöjen osallistumiseen toisen asteen ammatilliseen koulutukseen tulee kiinnittää huomiota(OPM 2003, 17).Siis nimenomaan osallistumista toisen asteen ammatilliseen koulutukseen tulee kehittää.Turun kaupungin <strong>ja</strong> Turun ammatti-instituutin hankkeessa (2006) ”maahanmuutta<strong>ja</strong>tyttöjen”pelätään syrjäytyvän yhteiskunnasta kodin kulttuurin takia:Maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaisten tyttöjen elinpiiri on usein suppea <strong>ja</strong> ahdas: koti <strong>ja</strong> koulu.Maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaisilla tytöillä <strong>ja</strong> naisilla on erityinen riski syrjäytyä suomalaisestayhteiskunnasta, jossa ammatillinen koulutus, työelämä <strong>ja</strong> osallisuus ovat tärkeä osa arjen elämää.Maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaisten nuorten syrjäytyminen yhteiskunnasta on tuottanut erityisestimedian kautta <strong>ja</strong> myötävaikutuksella moraalipaniikke<strong>ja</strong>. Stuart Hall kumppaneineen (1978)painottaa, että sosiaalisten ongelmien tai moraalipaniikkien konstruoinnin taustalla on useinjokin poliittinen päämäärä eikä paniikki silloin ole lainkaan satunnainen.Maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaisten tyttöjen <strong>ja</strong> naisten kohdalla moraalipaniikki on kohdistunutoletukseen tyttöjen alistavasta, kotiin sitovasta kulttuurista.Haastattelemieni opettajien puheessa odotukset <strong>ja</strong> oletuksen ”maahanmuutta<strong>ja</strong>tyttöjen”<strong>ja</strong>tkokoulutusvalinnoista näyttäytyi ristiriitaisina. Yhtäältä opetta<strong>ja</strong>t puhuivat siitä, kuinkamaahanmuutta<strong>ja</strong>tytöt – siis kaikki yleisesti – menevät sosiaali- <strong>ja</strong> terveysalalle. Toisaaltakorostettiin, välillä myös väärin tulkiten, maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaisten tyttöjen välisiäkulttuuriero<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> niiden vaikutusta valintoihin. Tarkastelen opetta<strong>ja</strong>puhetta ”modernit tytöt”<strong>ja</strong> ”traditionaaliset tytöt” puhetapojen kautta (ks. Ahmad 2001; Griffin 2004).Virolaistaustaisen Tiiun <strong>ja</strong>tko-opinnoissa menestymisestä puhuivat sekä oppilaat ettäopetta<strong>ja</strong>t. Hänen lukioon menemistä (ei hakemista) pidettiin itsestään selvyytenä. Eräänopetta<strong>ja</strong>n mielestä Tiiu tulisi menestymään tulevaisuudessa, koska hän ei eronnut”perussuomalaisesta” <strong>ja</strong> ”käyttäytyi, pukeutui <strong>ja</strong> puhui kuten suomalaiset”. Tiiu menestyisitulevaisuudessa muun muassa siksi, että hän oli niin suomalaistapainen.Vietnamilaistaustaista Yeniä opetta<strong>ja</strong>t kuvailivat ahkeraksi <strong>ja</strong> sympaattiseksi tytöksi, jokapärjäisi tulevaisuudessa ahkeruutensa ansiosta. Yen teki töitä jo peruskouluaikana arkisin
Change language