Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...

More documents

Recommendations

Info

78suomalaisiin ja kokemuksen siitä, ettei ole täysivaltainen yhteiskunnan jäsen (ks. myösHuttunen 2004, 140, 143).Maryamille sana maahanmuuttaja toi mieleen, jonkun joka on erilainen, ”just tulluSuomeen tai kuka ei tiedä mitään”.Maryam: (…) yleensä aina kun sanoo maahanmuuttaja, se kuulostaa siillee niinku vähänerilaiselta tai sillee. Joku joka on just tullu Suomeen tai kuka ei tiedä mitään. Tai sillee tiäksä. Mutei, kun kuiteski mä ite tiedän, et mä oon somalilainen [nauraa]. Olen viel Somaliasta, vaan syntynytäällä. Mua ei haittaa, jos sanotaan maahanmuuttajaks. (…) Mut ulkomaalainen on parempi. (…)Tuuli: (…) oisko sitten vaikka Suomen somalilainen? Haluuksä kuitenkin, et sitä sunsomalialaisuutta korostetaan tai et sekin tulee niinku… et sä oot ylpee siitä taustasta?Maryam: Joo! [nauraa] Kyl mä oon ihan somalilainen.Tuuli: Mut et ulkomaalainen ois parempi kun maahanmuuttaja?Maryam: Joo [painokkaasti].Tuuli: Mut sä oot kuitenkin Suomen kansalainen.Maryam: Niin, joo, tiedän! Se somali-suomalainen!Tuuli: Mmm.Maryam: Tai niin…[tauko] Mä en ite sano itteeni suomalaiseks.Tuuli: Sanotko sä ittees suomalaiseks?Maryam: En! [nauraa]Tuuli: Sä sanot somaliks?Maryam: Joo! [nauraa]Maryam positioi itsensä somalialaiseksi, siitä huolimatta, että hän on Suomenkansalainen, syntynyt Suomessa ja asunut koko ikänsä täällä. Toteamalla ”sä ootkuitenkin Suomen kansalainen” yritin saada Maryamin pohtimaan, mitä Suomenkansalaisuus hänelle merkitsee. Ehdottamani yhdistelmä ”Suomen somalialainen” taiMaryamin sanoin ”somali-suomalainen” tuntui jo hetken sopivalta, mutta liitesuomalainen sai hänet epäröimään ”mä en ite sano itteeni suomalaiseks”. Somalialainenja suomalainen vaikuttivat olevan Maryamille toisillee selkeästi vastakkaiset kategoriat,joita oli mahdoton yhdistää. Tällainen kategorioiden selkeä vastakkaisuus ilmentääyhteiskunnallista valtadiskurssia kulttuurieroista, joissa tehdään erottelu ”suomalaisiin” ja”muihin”. Maryamin naurunpyrskähdykset kertoivat ehkä ihmettelystä, jota yritykseni
79problematisoida tätä vastakkainasettelua herätti. Suomen kansalaisuus näytti tarkoittavanhänelle pelkkää ”paperikansalaisuutta” (ks. Harinen 2000): Suomen kansalaisuudestaanhuolimatta hän ei kutsunut itseään suomalaiseksi, vaan ”olen viel Somaliasta, vaansyntyny täällä”.Maryamin positioitumisen pelkästään somalialaiseksi voi tulkita myös tarkastelemallaryhmään samastumista. Veronika Honkasalon (2003, 159) mukaan samastuminenryhmään edellyttää, että yksilö pitää jäsenyyttä mahdollisena saavuttaa. Positioitumallasomalialaiseksi Maryam saattoi pitää itseään somalialaisen yhteisön täysivaltaisenajäsenenä suomalaisen yhteiskunnan marginaalisen paikan sijaan. Somalialaiseksipositioituessaan hänellä oli myös paikka ja sosiaalinen yhteisö, jossa hän saattoi ajatellaitseään ”tavallisena” (ks. myös Huttunen 2004, 143). Lisäksi Maryamin somalialaisuuskyseenalaistetaan todennäköisesti harvoin valtaväestön taholta, toisin kuin hänenmahdolliset yrityksensä positioitua suomalaiseksi, joten hän paikantui hänelle tarjotullepaikalle.Ymmärsin nuorten haastattelujen ja niiden analysoinnin myötä, että olin ajatellut liianyksinkertaisesti maahanmuuttajuuden ja suomalaisuuden välisestä suhteesta ja niidensaamista merkityksistä. Olin pitänyt itsestään selvänä, että maahanmuuttajan paikaltahaluttiin pois nimenomaan suomalaisen paikalle – mihin kotouttamispolitiikassakinpyritään. Mutta suomalaisuus ei näyttäytynytkään nuorten puheessa vetovoimaisena taihaluttavana. Suomalaisuuden ulkopuolelle asettuminen oli paikan toteamista ja ottamista,positioitumista ”omaan etnisyyteen” rodullistetuissa suhteissa ja hierarkioissa.Paikantaessaan itseään he ottivat todennäköisesti huomioon myös sen, miten muut –myös minä – tavallisesti asemoivat, näkevät ja osoittavat heidän paikkansa sosiaalisissasuhteissa (ks. Rastas 2004, 50). Suomalaisuuden näyttäytyessä sellaisena ehdottomana,muut poissulkevana suomalaisuutena, oman suomalaisuuden tiedotamiselle jatoteamiselle ei anneta tilaa. Tällöin suomalaisuus ei näyttäydykään kaikille samallatavoin houkuttelevana positiona.
Page 5:
5nimeämisistä ”pois” tai ”u
Page 8 and 9:
8Huttunen (2002) maahanmuuttajien t
Page 10 and 11:
102 Maahanmuuttajaopetus osana koul
Page 12 and 13:
12jotkut toiset (Forsander 2001). N
Page 14 and 15:
14monikulttuurisuutta ja asettavan
Page 16 and 17:
16Opetussuunnitelman lausumassa ole
Page 18 and 19:
18mukaan maahanmuuttajaoppilaille t
Page 20 and 21:
20tavoitteeksi asetettu aktiivinen
Page 22 and 23:
22purkamista. Se, mitä opetusminis
Page 24 and 25:
24suuntauksen piirissä tuotetut to
Page 26 and 27:
26tarkastelen eroja rakentavia ja y
Page 28 and 29: 28sosiaalisissa käytännöissä ra
Page 30 and 31: 30Toiseuden ja toiseuttamisen käsi
Page 32 and 33: 32uusoikeistolaisissa yhteiskunniss
Page 34 and 35: 34esimerkiksi konservatiiviseksi, k
Page 36 and 37: 36kuitenkin suomalaisen kansainväl
Page 38 and 39: 384 Tutkimuksen toteutusKotitaloust
Page 40 and 41: 40sellaisenaan voidaan ymmärtää
Page 42 and 43: 42merkityksiä maahanmuuttajuus sai
Page 44 and 45: 44kyselemään missä olin ollut. V
Page 46 and 47: 46loput oppilaat ryntäsivät sisä
Page 48 and 49: 48Aramin kanssa heitimme huulta pal
Page 50 and 51: 50on päästävä kunnolla sisälle
Page 52 and 53: 52opetusta, maahanmuuttajien äidin
Page 54 and 55: 54tietokoneella ja katon telkkaria.
Page 56 and 57: 565 Monikulttuurisuuden ja maahanmu
Page 58 and 59: 58esineillä, kuvilla ja kankailla.
Page 60 and 61: 60näkökulmasta, jotka kevätjuhla
Page 62 and 63: 62lisää esim. Verma, Zec & Skinne
Page 64 and 65: 64Kevätjuhlaan kiteytyi pukeutumis
Page 66 and 67: 66näyttämöllä naurattaen yleis
Page 68 and 69: 68Juttelin myöhemmin tämän saman
Page 70 and 71: 70välitunneilla, koulunkäynnin
Page 72 and 73: 72Tuuli: Niin.Opettaja: Elikkä ei
Page 74 and 75: 745.5 Yhteenveto: Suomikeskeinen n
Page 76 and 77: 766 Kerrontaa maahanmuuttajaksi nim
Page 80 and 81: 80Tuuli: Haluisit sä et sua kutsut
Page 82 and 83: 82Tuuli: No onks opettajat mitenkä
Page 84 and 85: 84jatkuvasti neuvomassa ja tyytymä
Page 86 and 87: 866.3 Aramin pakolaispuhe vastapuhe
Page 88 and 89: 88suojautumismekanismi (Weedon 2000
Page 90 and 91: 90toimintakyvyttöminä abstraktein
Page 92 and 93: 92Maahanmuuttajaluokalla Amina oli
Page 94 and 95: 94sai Aminalta erityisen halveksiva
Page 96 and 97: 96Mirjeta: Joo kyl mä luulen.Tuuli
Page 98 and 99: 98esiintyi rasismia. Jos kouluissa
Page 100 and 101: 100koulutukseen. Ammatillisen koulu
Page 102 and 103: 102Yen: Mä aion ottaa kaksoistutki
Page 104 and 105: 104Somalialaistaustainen Amina haki
Page 106 and 107: 106koulun jälkeen ja opettajat usk
Page 108 and 109: 108länsimaalaisemmin”, hän ”h
Page 110 and 111: 110arvostettuja koulutus- ja urarei
Page 112 and 113: 112luotettavuustarkastelun sijaan t
Page 114 and 115: 114Tunsin oman tutkimusprosessini a
Page 116 and 117: 116puhua. Kirjoittaminen ja tieteel
Page 118 and 119: 118Maahanmuuttajiksi nimetyistä op
Page 120 and 121: 120Etnisyys, kulttuuri ja kansalais
Page 122 and 123: 122- (1994) „Race‟ and „cultu
Page 124 and 125: 124Gordon, Tuula & Lahelma, Elina (
Page 126 and 127: 126arkea, ajatuksia ja ajankäyttö
Page 128 and 129:
128Ikonen, Kristiina (2007) Oman ä
Page 130 and 131:
130Lahelma, Elina (2007) Kädet ja
Page 132 and 133:
132- (2004) Meistä on moneksi. Teo
Page 134 and 135:
134- (2004b) Koulutus ja tutkimus 2
Page 136 and 137:
136Räsänen, Rauni (2005) Etninen
Page 138 and 139:
138Tuori, Salla (2007) Erontekoja.
show all

Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?