766 Kerrontaa maahanmuutta<strong>ja</strong>ksi nimetyn paikaltaFeministinen etnografia on kiinnittänyt huomiota erityisesti siihen, “kuka puhuu, mistäpositiosta <strong>ja</strong> millä tarkoituksella” (Coffey & Delamont 1996, 68). Tarkastelemallaerilaisia kertomuksia koulun monikulttuurisuudesta tutki<strong>ja</strong> voi tavoitella niitädiskursiivisia muoto<strong>ja</strong>, joilla eri toimi<strong>ja</strong>t todellisuuttaan rakentavat (Salo 1999, 242).Tarkastelen tässä luvussa maahanmuutta<strong>ja</strong>oppilaiksi nimettyjen nuorten kerrontaa, heidänrakentamiaan todellisuuksia <strong>ja</strong> heidän toimijuuttaan rasistisiksi <strong>ja</strong> toiseuttaviksimääritellyissä tilanteissa. Kriittisissä koulututkimuksissa nuorten toimijuutta <strong>ja</strong>mahdollisuuksia on tulkittu usein vastarinnan <strong>ja</strong> mukautumisen välistenvastakkainasettelujen valossa, <strong>ja</strong> koulun arkea siten lähtökohtaisesti ikään kuintaistelukenttänä, jossa nuoret taistelevat omasta paikastaan <strong>ja</strong> toimijuuden tunteestaan (ks.esim. Willis 1984; Anyon 1983). Tuula Gordon (2005, 123–124) kuitenkin toteaa,etteivät nuorten tavat toimia asetu välttämättä vastarinnan <strong>ja</strong> mukautumisen dikotomiseensuhteeseen, vaan nuorten toimijuus voi näyttäytyä vivahteikkaampana sisältäenesimerkiksi toisin tekemistä, sivuun astumista <strong>ja</strong> haastamista, vetäytymistä, ironiaa,dramatisointia <strong>ja</strong> karnevalisointia (Gordon ym. 2007, 60; ks. myös Gordon, Holland &Lahelma 2000; Tolonen 2001; Palmu 2003; Lehtonen 2003; Aapola 1999). Arjenmonimuotoisuuden, monikerroksisuuden <strong>ja</strong> moniäänisyyden niputtaminen (useinromantisoivan) vastarinnan käsitteen alle niputtaa koulun arjen monenlaiset neuvottelut.Tuon tässä luvussa esille sitä, miten <strong>tutkimus</strong>luokkani maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaiset nuoretasemoivat itseään suhteessa koulukulttuurin hegemonisiin tapoihin ymmärtää heidänpaikkaansa.6.1 Kieltäytyminen tarjotuista positioistaKäsite maahanmuutta<strong>ja</strong> sai nuorten kertomuksista hyvin monenlaisia määritelmiä.Lähtökohtaisesti nuoret katsoivat käsitteen leimaavan maahanmuuttajiin kategorisoiduttietynlaisiksi <strong>ja</strong> heidän käsityksensä mukaan käsitettä tulisi käyttää vain niistä ihmisistä,
77jotka ovat vasta lähiaikoina maahanmuuttaneita. Esimerkiksi Dardanin mielestäkäsitteestä voitaisiin luopua kokonaan, ainakin niiden kohdalla, jotka ovat asuneet maassajo pitkään.Dardan: Ei sitä [käsitettä maahanmuutta<strong>ja</strong>] varmaan oo tarpeellista käyttää tai sillee. Riippuuvähän et jos on tosi sellanen, et ei oikeesti osaa puhuu suomee, ei ymmärrä suomee, sit voidaansanoo. Mut sit jos on jotain sellasia et ymmärtää suomee (…) maahanmuutta<strong>ja</strong>, en mä nyt tiedä,ehkä se vois olla niinku suomen kielen opetusryhmä tai joku tai niin joku sellanen, en mä tiä.Dardanin puheessa välittyi a<strong>ja</strong>tus, jonka mukaan maahanmuuttajiksi voi kutsua vain niitäihmisiä, jotka eivät ”oikeesti osaa puhuu suomee, ei ymmärrä suomee”. Myös Mirjetankerronnassa oli ihmettelyä siitä, miksi myös niitä, esimerkiksi häntä itseään, jotka osaavatpuhua suomea hyvin kutsutaan maahanmuuttajiksi.Mirjeta: (…) et jotkut kyl saattaa loukkaantuu siit, kun kutsutaan maahanmuutta<strong>ja</strong>ks. Mut en mäoikeen tiiä, kun ei sitä oikeen voi kutsuu maahanmuutta<strong>ja</strong>ks, jos osaa suomee hyvin <strong>ja</strong> sillai. Ja sitse on kumminki Suomen kansalainen. Esim. niinku mä oon Suomen kansalainen <strong>ja</strong> en haluais etkutsutaan sillee, et mua kutsuttais maahanmuutta<strong>ja</strong>ks. Ihan nimeltä vaan ois ihan kiva. (…)Tuuli: Miltä se sit tuntuu, kun sua kutsutaan [maahanmuutta<strong>ja</strong>ks]?Mirjeta: Jotenkin ulkopuoliselta tai jotenkin. En mä tiedä. Jotenkin sillai… Maahanmuutta<strong>ja</strong>[maistelee sanaa]. Ei… ei sopinu vaan sillai niinku.Suomen kielen osaamista korostetaan sekä maahanmuutta<strong>ja</strong>opetuksen tavoitteissa ettäsuomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisessa. Ei siis ole ihme, että nämä nuoret, jotkaovat osa tätä integroimisprosessia, ovat sisäistäneet a<strong>ja</strong>tuksen suomen kielen tärkeydestä.Mirjeta toi kuitenkin kerronnassaan esille ihmettelyn siitä, miksi maahanmuutta<strong>ja</strong> häntäkutsutaan edelleen maahanmuutta<strong>ja</strong>ksi, huolimatta kielen opettelusta <strong>ja</strong> myös siitä, ettähän on ”kumminki Suomen kansalainen”. Mirjeta toi puheessaan esille myösmaahanmuuttajuuden leimaavuuden. Hänelle maahanmuutta<strong>ja</strong>n positio tuottikokemuksen ulkopuolisuudesta <strong>ja</strong> aseman ei-täysivaltaisena suomalaisena. TulkitsenMirjetan ”ihan nimeltä vaan” kommentin liittyvän tuntemukseen, että maahanmuutta<strong>ja</strong>nahän tulee nähdyksi <strong>ja</strong> kohdelluksi ennemminkin kategorian edusta<strong>ja</strong>na, kuin yksilönä.Maahanmuuttajuus tuotti hänelle position, joka on hierarkisoituneessa suhteessa
- Page 5:
5nimeämisistä ”pois” tai ”u
- Page 8 and 9:
8Huttunen (2002) maahanmuuttajien t
- Page 10 and 11:
102 Maahanmuuttajaopetus osana koul
- Page 12 and 13:
12jotkut toiset (Forsander 2001). N
- Page 14 and 15:
14monikulttuurisuutta ja asettavan
- Page 16 and 17:
16Opetussuunnitelman lausumassa ole
- Page 18 and 19:
18mukaan maahanmuuttajaoppilaille t
- Page 20 and 21:
20tavoitteeksi asetettu aktiivinen
- Page 22 and 23:
22purkamista. Se, mitä opetusminis
- Page 24 and 25:
24suuntauksen piirissä tuotetut to
- Page 26 and 27: 26tarkastelen eroja rakentavia ja y
- Page 28 and 29: 28sosiaalisissa käytännöissä ra
- Page 30 and 31: 30Toiseuden ja toiseuttamisen käsi
- Page 32 and 33: 32uusoikeistolaisissa yhteiskunniss
- Page 34 and 35: 34esimerkiksi konservatiiviseksi, k
- Page 36 and 37: 36kuitenkin suomalaisen kansainväl
- Page 38 and 39: 384 Tutkimuksen toteutusKotitaloust
- Page 40 and 41: 40sellaisenaan voidaan ymmärtää
- Page 42 and 43: 42merkityksiä maahanmuuttajuus sai
- Page 44 and 45: 44kyselemään missä olin ollut. V
- Page 46 and 47: 46loput oppilaat ryntäsivät sisä
- Page 48 and 49: 48Aramin kanssa heitimme huulta pal
- Page 50 and 51: 50on päästävä kunnolla sisälle
- Page 52 and 53: 52opetusta, maahanmuuttajien äidin
- Page 54 and 55: 54tietokoneella ja katon telkkaria.
- Page 56 and 57: 565 Monikulttuurisuuden ja maahanmu
- Page 58 and 59: 58esineillä, kuvilla ja kankailla.
- Page 60 and 61: 60näkökulmasta, jotka kevätjuhla
- Page 62 and 63: 62lisää esim. Verma, Zec & Skinne
- Page 64 and 65: 64Kevätjuhlaan kiteytyi pukeutumis
- Page 66 and 67: 66näyttämöllä naurattaen yleis
- Page 68 and 69: 68Juttelin myöhemmin tämän saman
- Page 70 and 71: 70välitunneilla, koulunkäynnin
- Page 72 and 73: 72Tuuli: Niin.Opettaja: Elikkä ei
- Page 74 and 75: 745.5 Yhteenveto: Suomikeskeinen n
- Page 78 and 79: 78suomalaisiin ja kokemuksen siitä
- Page 80 and 81: 80Tuuli: Haluisit sä et sua kutsut
- Page 82 and 83: 82Tuuli: No onks opettajat mitenkä
- Page 84 and 85: 84jatkuvasti neuvomassa ja tyytymä
- Page 86 and 87: 866.3 Aramin pakolaispuhe vastapuhe
- Page 88 and 89: 88suojautumismekanismi (Weedon 2000
- Page 90 and 91: 90toimintakyvyttöminä abstraktein
- Page 92 and 93: 92Maahanmuuttajaluokalla Amina oli
- Page 94 and 95: 94sai Aminalta erityisen halveksiva
- Page 96 and 97: 96Mirjeta: Joo kyl mä luulen.Tuuli
- Page 98 and 99: 98esiintyi rasismia. Jos kouluissa
- Page 100 and 101: 100koulutukseen. Ammatillisen koulu
- Page 102 and 103: 102Yen: Mä aion ottaa kaksoistutki
- Page 104 and 105: 104Somalialaistaustainen Amina haki
- Page 106 and 107: 106koulun jälkeen ja opettajat usk
- Page 108 and 109: 108länsimaalaisemmin”, hän ”h
- Page 110 and 111: 110arvostettuja koulutus- ja urarei
- Page 112 and 113: 112luotettavuustarkastelun sijaan t
- Page 114 and 115: 114Tunsin oman tutkimusprosessini a
- Page 116 and 117: 116puhua. Kirjoittaminen ja tieteel
- Page 118 and 119: 118Maahanmuuttajiksi nimetyistä op
- Page 120 and 121: 120Etnisyys, kulttuuri ja kansalais
- Page 122 and 123: 122- (1994) „Race‟ and „cultu
- Page 124 and 125: 124Gordon, Tuula & Lahelma, Elina (
- Page 126 and 127:
126arkea, ajatuksia ja ajankäyttö
- Page 128 and 129:
128Ikonen, Kristiina (2007) Oman ä
- Page 130 and 131:
130Lahelma, Elina (2007) Kädet ja
- Page 132 and 133:
132- (2004) Meistä on moneksi. Teo
- Page 134 and 135:
134- (2004b) Koulutus ja tutkimus 2
- Page 136 and 137:
136Räsänen, Rauni (2005) Etninen
- Page 138 and 139:
138Tuori, Salla (2007) Erontekoja.
Change language