Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...

101Tapa, jolla toisen asteen koulutus koulun tiloissa ja puheissa näyttäytyi, on johdettavissayleiseen käsitykseen, jonka mukaan lukioon hakevat päämäärätietoiset, itsenäiset jamotivoituneet, hyvin peruskoulussa pärjänneet nuoret. Heille jatkokoulutuspaikanvalitseminen on helppoa, jopa itsestään selvää. (ks. Ahola & Mikkola 2004, 11.) Ohjaustaannetaan puolestaan niille, joilla on vähän tietämystä jatkokoulutuksesta ja joidenpelätään tippuvan ammatillisen(kin) koulutuksen ulkopuolelle.Koulutusvalinnat ovat monimutkaisia ja monivaiheista prosesseja, mutta monettutkimukset viittaavat dikotomioiden tietynasteiseen itsestään selvyyteen sekä opettajienettä nuorten ajattelussa. Valinta lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä muotoutuuhyvin varhain ja ammatillisen koulutuksen vaihtoehtoja mietittäessä on yleistä, ettävakavaan harkintaan otetaan vain omalle sukupuolelle ja etnisyydelle tyypillisetkoulutukset. (Lahelma 2007; Ball, Reay & David 2002.)7.2 ”Maahanmuuttajatytöt” ja toisen asteen koulutukseen hakeutuminenTytöt painottivat puhuttaessa toisen asteen koulutukseen hakeutumisesta omaatoimijuuttaan ja omia valintojaan. Koulutus nähtiin selkeänä tienä tulevaisuudessamenestymiselle ja esimerkiksi sille, että voisi joskus ostaa oman asunnon.Koulutusvalinnoista puhuttiin itsenäisinä valintoina. Vanhemmilta saatiin korkeintaankannustusta, mutta ei ohjeita siitä, mihin tulisi hakea.Virolaistaustainen Tiiu oli asunut Suomessa viitisen vuotta. Hänelle lukioon hakeminenoli itsestään selvää, sillä hän sai koulussa ”ihan sillee tavallisia numeroita, kasei ja ysei”.Tiiun yhteishaun hakutoiveissa oli hyvämaineisia lukioita, joihin oli korkeatsisäänpääsyvaatimukset. Vietnamislaistaustaisen Yenin ensimmäinen hakutoive ole lukio,mutta haastattelussa hän kertoi haluavansa mieluummin tekemään ravintoa-alan ja lukionyhdistävää kaksoistutkintoa.