Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...

70välitunneilla, koulunkäynnin ”vapaammalla” ajalla, vaikka siihen pyrittiin koulunvirallisilla ryhmäjärjestelyillä. Koulun ilmapiiri ja sen sisäinen etninen eriytyminen einäyttäytynyt kuitenkaan vihamielisenä (vrt. Keskisalo 2003). Etnisellä taustalla näyttikuitenkin olevan merkitystä nuorten sosiaalisissa kohtaamisissa.Oppilasryhmien selkeä jakautuminen kahteen ryhmään ”suomalaisiin” ja”ulkomaalaisiin” palautti mieleeni kulttuurikeskus Caisassa järjestetynkeskustelutilaisuuden ja siellä esille tulleen maahanmuuttajuuden määrittelynproblemaattisuuden. Maahanmuuttajataustalla näytti olevan selkeä merkitys siihen, kenenkanssa koulussa liikutaan ja vietetään aikaa, joten halusin perehtyä maahanmuuttajiksinimeämisiin. Koulun asiakirjojen mukaan oppilas määriteltiin maahanmuuttajaksi, joshän puhui äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Näitä oppilaita kutsuttiinasiakirjoissa myös kieli- ja kulttuuriryhmien oppilaiksi sekä vieraskielisiksi mukaillenperusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) määrittelyjä. Virallisella tasollamaahanmuuttajaoppilaaksi nimeäminen tapahtui siis yksinkertaisesti äidinkielenperusteella. Haastattelemani opettaja vahvisti määrittelyn perustuvan nimenomaanäidinkieleen:Tuuli: Miten se tapahtuu tää, et miten maahanmuuttajaoppilaaks niinku määritellään?Opettaja: No se, se tietysti, heil on erilainen status riippuen siitä, että tota ovatko he pakolaisia,maahanmuuttajia vai sitten tota paluumuuttajia, ja tota tää kieliresurssi niin se annetaan niin kunkaikille, jotka on joko paluumuuttajia tai maahanmuuttajia tai pakolaisia. Ja se, et kuka pääseetänne maahanmuuttajien pienryhmään, niin se riippuu tietysti sen oppilaan kielitaidosta myöskin,et ei siinäkään katsota niinku sitä välttämättä et mikä se status on, mutta että, et siinä arvioidaansen lapsen kyky, mahdollisuudet menestyä tämmösessä normaalissa yleisopetuksen luokassa taisitten se, et tarviiks hän erityistä tukea selviytyäkseen tästä peruskoulun oppimäärästä. (…)Tuuli: Mut et siis meneeks se periaatteessa niinku äidinkielen mukaan?Opettaja: Se menee äidinkielen mukaan joo, et äidinkieli, jos on äidinkieleks merkitty virallisissapapereissa joku muu kuin suomi tai ruotsi niin sitten se on mahdollista. (…) et onhan meilsellasiakin oppilaita, jotka on siis Suomen kansalaisia, Suomessa syntyneitä, mutta joidenkajompikumpi vanhempi on jostakin muusta maasta, useimmiten äiti on jostain muusta maasta, jaheidän äidinkielekseensä on merkitty oman äidin äidinkieli. Et vaikka he käytännössä ovat niinkunihan, ihan suomalaisia, mutta puhuvat kotona kuitenkin kahta kieltä niin sillon heil onmahdollisuus saada tätä maahanmuuttajien suomen kielen tukiopetusta. (…) et osaa vaan sitä