12.07.2015 Views

Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...

Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...

Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

106koulun jälkeen <strong>ja</strong> opetta<strong>ja</strong>t uskoivat tytön <strong>ja</strong>tkavan samaan tahtiin toisella asteellakin. Myösalbanialaistaustaisen Mirjetan uskottiin luovan tulevaisuudessa menestyksekästä uraakampaamoalalla. Huolta eräässä opetta<strong>ja</strong>ssa herätti kuitenkin Mirjetan kulttuurille”tyypillinen” epärehellisyys, joka voisi vaikuttaa siihen, miten hän onnistuu tekemään <strong>ja</strong>saamaan töitä. Tiiun, Yenin <strong>ja</strong> Mirjetan uskottiin pärjäävän tulevaisuudessa paremmin kuinAminan <strong>ja</strong> Maryamin, joiden ”kulttuuri ei anna yhtä paljon liikkumavapautta”. Heidänkouluttautumisensa rajoitta<strong>ja</strong>na nähtiin mahdollisuuksia rajoittava perhe, kulttuuri <strong>ja</strong>uskonto sekä tyttöjen joutuminen kotitöihin.Opetta<strong>ja</strong>: (…) mä en oo niinku siltä puolelta yhtään huolissani, etteikö hän [Maryam] pystyisitselleen hankkimaan ammatin, hän varmasti pystyy, mutta siitä mä olen huolissani, että miten täääiti siellä perheessä antaa mahdollisuuden opiskella, koska hän joutui musta aivan liikaahoitamaan niitä pienempiä sisaruksiaan, jotka oli aika vilkkaita.Kodin kulttuurista muodostui puhetavassa tyttöjen mahdollisuuksia luonnehtivaessentiaalinen ominaisuus, josta katsottiin aiheutuvan rajoituksia kouluttautua. Opettajienpuheessa oli tulkittavissa myös a<strong>ja</strong>tus siitä, kuinka koulutus voisi pelastaa ”muslimitytöt”kotiin sitovalta kulttuurilta (ks. myös Arnesen 2001). Käsitys siitä, kuinka ”muslimityttöjen”oletetaan elävän kodin <strong>ja</strong> kouluttautumisen välisessä ristiriidassa on saanut Suomessa <strong>ja</strong>muuallakin länsimaissa vaikeasti horjutettavan valtadiskurssin aseman (ks. esim. Basit 1996;1997; Ahmad 2001; Hautaniemi 2004). Tyttöjen tulevaisuuden uhkana nähdään kodinkulttuuri <strong>ja</strong> uskonto, ei valtaväestön asenteet <strong>ja</strong> yhteiskunnalliset rakenteet. Tutkimuksetkuitenkin osoittavat, että tällaisia ristiriitatilanteita on huomattavasti vähemmän kuin mitäoletetaan. Islaminuskoisten tyttöjen näkökulmasta oma perhe, kulttuuri <strong>ja</strong> uskonto eivätvälttämättä ole sellainen tulevaisuutta rajoittava tekijä, jollaiseksi islaminuskoisetvanhemmat usein leimataan.Opetta<strong>ja</strong>: (…) tietysti myöskin näitä vaikeuksia – tyttönä olemisen vaikeuksia ylipäätänsä missäkulttuurissa [tahansa], mutta ehkä se korostuu sitten niissä joissakin perheissä tai joidenkin kulttuurienpiirissä.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!