Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...

107Opettajilla oli ristiriitaista tietoa siitä, mihin Amina ja Maryam olivat hakeneet yhteishaussa.Tietämättömyys näyttäytyi puheena, jossa korostui yhtäältä hoitoalan sopivuussomalialaistaustaisille tytöille, toisaalta huoli siitä, ettei heidän kodin kulttuurinsa tukisikouluttautumista. Erityisen kiinnostavaa opettajapuheessa oli puhe hoitoalan sopivuudestasomalialaistaustaisille tytöille. Aminalla ja Maryamilla kerrottiin olevan hoitoalallatarvittavaa ammattitaitoa ikään kuin luonnostaan, sillä he olivat tottuneet huolehtimaankotitöistä ja hoitamaan pienempiä sisaruksiaan.Opettaja: Minä uskon, että heillä molemmilla tytöillä [Aminalla ja Maryamilla] on, he selviääkotitaloustöistä todella hyvin. Heillä on semmonen kädentaito hallussaan, koska ovat joutuneetpieniä sisaruksia kotona niin paljon hoitamaan ja osallistumaan kotitaloustöihin siellä.Opettajan puheessa hoitoalan ”sopivuus” toimi abstraktiuden logiikan (Huttunen 2004,140) mukaisesti. Amina ja Maryam tulivat nähdyiksi abstraktin ”somalialaistytön”kategorian edustajina, ei konkreettisina yksilöinä persoonallisine ominaisuuksineen.Tytöt tulivat puhutuiksi potentiaalisina hoiva-alan ammattilaisina, sillä heillä oli hoivaalallatarvittavaa ammattitaitoa jo ikään kuin luonnostaan. Somalialainen nainenpositioitui tässä puhetavassa vahvasti kotiin, avioliittoon, lastenhoitoon ja ruuanlaittoon.Tämä ”sopivuuspuhe” on nähtävissä Anu Hirsiahon (2007, 245) mukaan myösmaahanmuuttopolitiikan hallinnollisessa arjessa, jossa saatetaan tehdä nopeita kulttuurisiakäännöksiä ja tulkintoja ”musliminaisen” kategorian kautta. Viranomaiset, esimerkiksiopettajat, saattavat automaattisesti, naisilta itseltään kysymättä, ohjailla heitäkoulutuksiin, joiden ajatellaan olevan ”musliminaisille” ”sopivia” ja ”kunniallisia”, kutenjuuri sairaanhoito- ja muut hoiva-alat. ”Sopivuuspuheessa” jää kuitenkin huomioimattase, että ”musliminaisen” tai ”somalitytön” kategoriat ovat yhtä absurdeja kuin vaikkapakategoria ”kristitty nainen”. Tuskin Amina ja Maryam suhtautuivat lähihoitajakoulutukseenjotenkin erityisen ”somalialaisittain” tai ”islamilaisittain”.Eräs haastattelemistani opettajista kuitenkin kertoi, että Maryamin äiti oli nimenomaankannustanut häntä valitsemaan liiketalouden koulutusohjelman ”somalialaistyttöjensuosiman lähihoitajakoulutuksen sijaan”. Maryamin ”toisin tekeminen” tuli kuitenkintulkituksi irtiottona somalialaisesta kulttuurista. Tyttö oli muutenkin alkanut käyttäytyä ”yhä