Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...
Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...
Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
97(Huttunen 2002; Huttunen 2004, 153.) Transnationaalisten (perhe)siteiden rinnallatyttöjen tulevaisuus ei siis välttämättä liittynyt ollenkaan Suomeen vaan johonkinmuuhun maahan, tai jopa useampaan maahan.6.6 Yhteenveto: Maahanmuutta<strong>ja</strong>sta suomalaiseksi?Voiko maahanmuutta<strong>ja</strong>ksi kategorisoitu muuttua jossakin vaiheessa suomalaiseksi vaipysyykö hän maahanmuutta<strong>ja</strong>na riippumatta siitä, että hän on elänyt Suomessa kokoikänsä? Voiko suomalaisuuden käsite muuttua tulevaisuudessa niin, että sen piiriinkuuluvat kaikkia Suomeen juurtuneet ihmiset riippumatta heidän etnisestä taustastaan?Entä muuttuuko suomalaisuus sellaiseksi, johon kuuluminen koetaan mahdolliseksikaikkien Suomessa asuvien taholta? (ks. myös Lepola 2000; Rastas 2007a.) Sekä ennenkaikkea muuttuuko suomalaisuus sellaiseksi, johon halutaan kuulua?Rakennamme maailmaa käyttämillämme käsitteillä, <strong>ja</strong> siksi niillä on merkitystä.”Maahanmuutta<strong>ja</strong>(oppilas)” on useimmiten ”suomalaisten” toisiksi määritellyistäkäytettävä nimitys. Tutkimukseni nuoret eivät kutsu, eivätkä haluaisi tulla kutsutuiksimaahanmuuttajiksi. Jos he tekevät erontekoa suomalaisiin, he nimittävät itseäänulkomaalaisiksi tai ”sisäpiirin” kesken pakolaisiksi. Mutta sanan käyttäjällä onmerkitystä, sillä merkitys ei toimi toisinpäin. Nuoret eivät halua suomalaisten nimittävänheitä miksikään, ”ihan nimeltä vaan ois ihan kiva”, kuten Mirjeta sen ilmaisi. Oikeidennimitysten valitseminen tuntuu olevan hankalampaa valtaväestölle kuin nimetyilleitselleen.Yritykset vastustaa erilaisia arkipäivän rasismin ilmenemismuoto<strong>ja</strong> törmäävät herkästikokemusten vähättelyyn <strong>ja</strong> rasismin olemassaolon kiistämiseen. Suomessakin puhutaanjo liiallisesta poliittisesta korrektiudesta. Rasismin olemassaolon <strong>ja</strong> sen vaikutustenkiistäminen on sekin yksi alistamisen <strong>ja</strong> vallankäytön muoto. (Rastas 2007a, 133.)Haastattelut kertovat, että rasismin kokemuksista puhuminen on harvinaista koulussa (ks.myös Rastas 2004). En väitä, että Tähtitaivaan koulu olisi rasistinen, vaan että koulussa
Change language