Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...

34esimerkiksi konservatiiviseksi, kaupalliseksi, liberaaliksi ja hallinnalliseksimonikulttuurisuudeksi. Konservatiivisessa monikulttuurisuusdiskurssissa erilaisuus jaerojen hierarkkinen järjestys selitetään oletettujen kulttuurierojen kautta (McLaren 1994,47–48). Näitä vieraan figuureita vaaditaan sopeutumaan enemmistön tapoihin.Kaupallinen monikulttuurisuus korostaa puolestaan yksilön vapautta ja olettaa, ettäerojen tuomat ongelmat voidaan ratkaista kulutuksen kautta. Kukin yksilö voi valita”monikulttuurisuuden supermarketista” oman yksilöllisen identiteettinsä ja muuttaa sitäkun ja kuten haluaa. (Hall 2003, 235). Hallinnallinen monikulttuurisuus lähteepluralistisesta ajatuksesta, että yhteiskunta rakentuu erilaisista kulttuurisista ryhmistä.Valtaapitävien tehtäväksi nähdään monikulttuurisuuden ja kulttuurien hallinnointi,keskuksen etujen mukaisesti, yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi. Hallinnoitumonikulttuurisuus on asetelmiltaan hierarkkinen: yksi kulttuuri hallinnoi omien etujensanimissä muita kulttuureja. (Horsti 2005, 186–187.) Liberaali monikulttuurisuus perustuupuolestaan ajatukseen universaalista kansalaisuudesta, jossa ryhmiin erottautuminen eiole toivottavaa. Erilaisuus ja partikulaariset käytännöt kuuluvat siten yksityisen elämänpiiriin. Liberaali monikulttuurisuus on universaalia humanismia, joka eksotisoierilaisuutta häivyttäen erot ja erilaisuuden universalismiinsa. (McLennan 2001, 296;McLaren 1994, 51). Floya Anthias ja Cathie Lloyd (2002, 12) viittaavat liberaalillamonikulttuurisuudella puhetapaan, jonka mukaan kansallisvaltion sisällä valtaväestölläon itsestään selvä ja kyseenalaistamaton oikeus määritellä ehdot vähemmistöjenosallisuudelle. Kriittinen tai vallankumouksellinen monikulttuurisuus kohdistaahuomionsa, toisin kuin edellä mainitut diskurssit, eriarvoisuuteen ja pyrkii haastamaanmuiden monikulttuurisuusdiskurssien muodot korostaen vallan ja resurssienuudelleenjakamisen politiikkaa (Horsti 2005, 186–187). Myös kriittistämonikulttuurisuusdiskurssia kohtaan on esitetty kritiikkiä, sillä monikulttuurisuusajattelun,oli sen taustalla sitten ajatus kulttuurieroista tai eriarvoisuudesta, on nähtyolevan ristiriidassa rasisminvastaisen ajattelun kanssa (ks. esim. Gillborn 2005).Kuten monikulttuurisuus myös rasismi ilmenee ja saa omat erityispiirteensä aina jossakintietyssä sosiaalisessa, taloudellisessa ja poliittisessa kontekstissa. Rasismin käsitettäkäytettäessä on huomioitava paitsi sen historiallisuus, myös vallitsevat yhteiskunnalliset