Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...

52opetusta, maahanmuuttajien äidinkielen opetusta sekä tukiopetusta maahanmuuttajille.Suomea toisena kielenä opetettiin niille oppilaille, joiden suomen kielen taito ei ollutäidinkielentasoinen ”kaikilla kielitaidon osa-alueilla”. Suomen kielen opetustajärjestettiin erillisissä pienryhmissä (suomi 2) sekä eriyttämällä opetusta äidinkielen jakirjallisuuden eli suomen kielen tunneilla opetusmenetelmin ja/tai tukiopetuksen avulla.Tutkimusluokkani oli hyvä luokan maineessa. Luokalla opiskeli yhteensä 18 oppilasta,joista puolella oli, rehtorin sanoin, maahanmuuttajaoppilaan status. Myös luokansukupuolijakauma noudatti puolet ja puolet jakoa. Tutkimukseni päähenkilöt,maahanmuuttajiksi nimetyt tytöt, esiintyvät peitenimillä Amina, Maryam, Mirjeta, Yen jaTiiu. Haastattelemani pojat, peitenimiltään Aram ja Dardan, ovat keskeisessä sivuosassa.Tutkimushetkellä nuoret olivat 15–17-vuotiaita. Heidän vanhempansa olivat lähtöisinSomaliasta, Kosovosta, Virosta ja Vietnamista. Aram oli taustaltaan etniseltä taustaltaankurdi. Nuoret olivat asuneet Suomessa useamman vuoden tai koko ikänsä. Osan kokoperhe ja muita sukulaisia asui Suomessa, osalla toinen vanhemmista ja/tai osa perheestävanhempien synnyinmaassa.Vaikka tutkimukseni päähenkilöitä ovat juuri nämä nuoret, erityisesti tytöt, tarkastelentutkimuksessani kuitenkin ennemmin sitä ”maahanmuuttajanuoruutta” ja”maahanmuuttajatyttöyttä”, jota he kantavat mukanaan (vrt. Käyhkö 2006).Yleistettävyys ei ole laadullisen feministisen tutkimuksen kriteeri, vaan tiettyjenkokemusten ja kertomusten mielenkiintoisuus suhteessa aiempiin tutkimuksiin (Oinas2004, 216–217). En siis tavoittele yleistettävyyttä, vaan eroja ja vaihtelevuutta. Nämänuoret ovat ”kokemusten kertojia” (Britzman 1995, 232; Tamboukou & Ball 2006, 253mukaan). Heidän kertomuksensa ovat osittaisia, mutta merkittäviä. Kertomukset eivät olepelkästään yksilöiden tarinoita vaan myös kulttuurisia ja ideologisia (Fairclough 1995;Foucault 1980; Bourdieu 1999). Samalla kun kertomukset maahanmuuttajuudestakumpuavat yksilöllisistä kokemuksista, ne myös ilmentävät kulttuurisia oletuksia jatapoja ajatella (Bourdieu 1999). Sellaisena, kertomukset toimivat siltana yksilönkokemusten ja sosiaalisten suhteiden välillä. Siten, niiden analysointi voi olla