80Tuuli: Haluisit sä et sua kutsuttais suomalaiseks?Mirjeta: En mä, en mä varmaan.Kotouttamispolitiikan julkilausuttuna lähtökohtana on ”siirtää” maahanmuutta<strong>ja</strong>tmaahanmuutta<strong>ja</strong>n paikalta suomalaisen yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi siissuomalaisiksi. Tutkimukseni nuorille suomalaisuus ei kuitenkaan näyttäytynyttavoiteltavana paikkana. Määriteltäessä positioitaan he kieltäytyivät sekämaahanmuutta<strong>ja</strong>n että suomalaisen paikasta, <strong>ja</strong> määrittelivät itsensä tarjottujen paikkojensi<strong>ja</strong>an etnisen taustansa <strong>ja</strong> vanhempiensa kotimaan kautta. Suomalaiseksi ”pääseminen”näyttäytyy ehkä valtaväestön positiosta tavoiteltavana kotoutumisen huipentumana, muttanuoret tulivat puhuneeksi suomalaisuuden <strong>ja</strong> Suomen kansalaisuuden merkityksettömänä,ei-haluttavana, ei-tavoiteltavana.6.2 Rasismin kokemuksiaTutkimukseni nuorten näkemykset <strong>ja</strong> kokemukset syrjityksi <strong>ja</strong> toiseutetuksi tulemisesta <strong>ja</strong>sen syistä olivat moninaisia. Rasismista puhuttiin sekä yleisenä ilmiönä ettäkonkreettisina tapahtumina (ks. myös Honkasalo 2003, 178). Tytöt puhuivat enemmänensin mainittuun tapaan, po<strong>ja</strong>t jälkimmäiseen, mutta puhetavat sekoittuivat sekä tyttöjen<strong>ja</strong> poikien puheessa, joten en halua tehdä tarkkaa <strong>ja</strong>ottelua tyttöjen <strong>ja</strong> poikienpuhetapoihin. Tyttöjen puheessa oli se erityispiirre, että sanaa rasismi ei yhdistetty omaanarkeen, vaan arjen rasistisiksi luokiteltavat kohtaamiset nimettiin kiusaamiseksi tai”läpänheitoksi”.Aminan kerronnassa oli kuvauksia rasismiksi tulkittavasta toiminnasta, jotka hän itsetulkitsi kuitenkin jopa hyvää tarkoittavana tutustumishalukkuutena (ks. myös Rastas2004, 37). Toisaalta hän puolustautui puhumalla myös itse ”törkeästi” takaisin.Amina: Siis, meijän luokka, mun mielest se on ihan just kiva, mut pikku hil<strong>ja</strong>a toi Jaakko vähänmuistuttaa. Siis se on joskus törkee (…)Tuuli: Miks se Jaakko on ärsyttävä?
81Amina: En mä tiedä, se, se oli ennen niin kiltti, niin mukava. Mä muistan seiskan <strong>ja</strong> kasinkohdalta, se tuli aina juttelee meidän kaa <strong>ja</strong> nyt se yrittää olla jotain, jotain en mä tiedä siis…Miten sen sanoiskaan… Nykyään kun se hengailee noiden toisten, noiden tyyppien kaa, jotka onihan outo<strong>ja</strong>, niin, se on niiden kans. Sit sekin vähän itse muuttu.Tuuli: Onks se sitten jotenkin enemmän semmonen mikä? Kovis vai?Amina: No joo kovis <strong>ja</strong> sit se puhuu törkeesti.Tuuli: Mitä se sit puhuu?Amina: Se sanoo, et sä oot musta, mee tonne tai jotain, mä oon siel… Siis sekin yrittää sitä, etsekin on joku rap! Siis me sanotaan sille aina jotain… mekin puhutaan nykyään sille törkeesti.Tuuli: Mmm.Amina: Nyt meijän pitää vähän lopettaa toi koska koulu on lopussa <strong>ja</strong> meijän pitää tulla toimeen.Tuuli: Mmm.Amina: Meijän pitää olla samal taval ku seiskalla… tultiin toimeen kaikkien kaa.Aminalla ei tuntunut olevan aluksi sano<strong>ja</strong> sille, miksi Jaakko on ”törkee” <strong>ja</strong> ”outo”.Hänen kuvailunsa ”törkeitä” puhuneesta Jaakosta haki sano<strong>ja</strong> ”Nyt se yrittää olla jotain,jotain en mä tiedä siis… Miten sen sanoiskaan…” Vaikeus pukea kokemusta sanoiksi,saattoi johtua siitä, että aihe oli niin arka <strong>ja</strong> monimutkainen, että tilanteen aiheuttamattuntemukset oli vaikeasti jäsenneltävissä (ks. myös Rastas 2007a, 90; Rastas 2004).Tapahtunutta ei ollut selvästikään helppo <strong>ja</strong>kaa. Rasististen puheiden edessä Aminantoimijuus näytti kutistuvan häneen itseensä kohdistuneeksi vaatimukseksi suhtautuaJaakkoon toisella tavalla <strong>ja</strong> siten selviytyä. Selviytyäkseen <strong>ja</strong> puolustautuakseen Aminaoli alkanut puhua myös ”törkeästi”, mutta tässä kohtaa kerrontaansa hän muuttaatoimi<strong>ja</strong>ksi ”meidät”. Amina puhuu vastuun erimielisyyksistä ”meille”, joilla häntarkoittaa ”meitä” muitakin, jotka ovat saaneet kuulla olevan mustia <strong>ja</strong> joilla on käsketty”mennä tonne”. ”Nyt meijän pitää vähän lopettaa toi”, jotta Jaakon kanssa tulehtunutsuhde voitaisiin saada sellaiseksi, kun se oli aiemmin, ”seiskalla”, ”meijän” pitää lopettaatörkeästi puhuminen <strong>ja</strong> ”meijän” pitää tulla toimeen. Siihen, mitä yläasteen aikana ontapahtunut, että asiat ovat menneet suuntaan, jossa ei enää tulla toimeen keskenään,aineistoni ei anna vastausta. Myöskään opetta<strong>ja</strong>t eivät osanneet antaa tähän kysymykseenvastauksia, mikä kertoo myös siitä, etteivät oppilaat usein kerro rasismia kohdatessaantapahtumista opettajille – kohtaamiset selvitetään oppilaiden kesken.
- Page 5:
5nimeämisistä ”pois” tai ”u
- Page 8 and 9:
8Huttunen (2002) maahanmuuttajien t
- Page 10 and 11:
102 Maahanmuuttajaopetus osana koul
- Page 12 and 13:
12jotkut toiset (Forsander 2001). N
- Page 14 and 15:
14monikulttuurisuutta ja asettavan
- Page 16 and 17:
16Opetussuunnitelman lausumassa ole
- Page 18 and 19:
18mukaan maahanmuuttajaoppilaille t
- Page 20 and 21:
20tavoitteeksi asetettu aktiivinen
- Page 22 and 23:
22purkamista. Se, mitä opetusminis
- Page 24 and 25:
24suuntauksen piirissä tuotetut to
- Page 26 and 27:
26tarkastelen eroja rakentavia ja y
- Page 28 and 29:
28sosiaalisissa käytännöissä ra
- Page 30 and 31: 30Toiseuden ja toiseuttamisen käsi
- Page 32 and 33: 32uusoikeistolaisissa yhteiskunniss
- Page 34 and 35: 34esimerkiksi konservatiiviseksi, k
- Page 36 and 37: 36kuitenkin suomalaisen kansainväl
- Page 38 and 39: 384 Tutkimuksen toteutusKotitaloust
- Page 40 and 41: 40sellaisenaan voidaan ymmärtää
- Page 42 and 43: 42merkityksiä maahanmuuttajuus sai
- Page 44 and 45: 44kyselemään missä olin ollut. V
- Page 46 and 47: 46loput oppilaat ryntäsivät sisä
- Page 48 and 49: 48Aramin kanssa heitimme huulta pal
- Page 50 and 51: 50on päästävä kunnolla sisälle
- Page 52 and 53: 52opetusta, maahanmuuttajien äidin
- Page 54 and 55: 54tietokoneella ja katon telkkaria.
- Page 56 and 57: 565 Monikulttuurisuuden ja maahanmu
- Page 58 and 59: 58esineillä, kuvilla ja kankailla.
- Page 60 and 61: 60näkökulmasta, jotka kevätjuhla
- Page 62 and 63: 62lisää esim. Verma, Zec & Skinne
- Page 64 and 65: 64Kevätjuhlaan kiteytyi pukeutumis
- Page 66 and 67: 66näyttämöllä naurattaen yleis
- Page 68 and 69: 68Juttelin myöhemmin tämän saman
- Page 70 and 71: 70välitunneilla, koulunkäynnin
- Page 72 and 73: 72Tuuli: Niin.Opettaja: Elikkä ei
- Page 74 and 75: 745.5 Yhteenveto: Suomikeskeinen n
- Page 76 and 77: 766 Kerrontaa maahanmuuttajaksi nim
- Page 78 and 79: 78suomalaisiin ja kokemuksen siitä
- Page 82 and 83: 82Tuuli: No onks opettajat mitenkä
- Page 84 and 85: 84jatkuvasti neuvomassa ja tyytymä
- Page 86 and 87: 866.3 Aramin pakolaispuhe vastapuhe
- Page 88 and 89: 88suojautumismekanismi (Weedon 2000
- Page 90 and 91: 90toimintakyvyttöminä abstraktein
- Page 92 and 93: 92Maahanmuuttajaluokalla Amina oli
- Page 94 and 95: 94sai Aminalta erityisen halveksiva
- Page 96 and 97: 96Mirjeta: Joo kyl mä luulen.Tuuli
- Page 98 and 99: 98esiintyi rasismia. Jos kouluissa
- Page 100 and 101: 100koulutukseen. Ammatillisen koulu
- Page 102 and 103: 102Yen: Mä aion ottaa kaksoistutki
- Page 104 and 105: 104Somalialaistaustainen Amina haki
- Page 106 and 107: 106koulun jälkeen ja opettajat usk
- Page 108 and 109: 108länsimaalaisemmin”, hän ”h
- Page 110 and 111: 110arvostettuja koulutus- ja urarei
- Page 112 and 113: 112luotettavuustarkastelun sijaan t
- Page 114 and 115: 114Tunsin oman tutkimusprosessini a
- Page 116 and 117: 116puhua. Kirjoittaminen ja tieteel
- Page 118 and 119: 118Maahanmuuttajiksi nimetyistä op
- Page 120 and 121: 120Etnisyys, kulttuuri ja kansalais
- Page 122 and 123: 122- (1994) „Race‟ and „cultu
- Page 124 and 125: 124Gordon, Tuula & Lahelma, Elina (
- Page 126 and 127: 126arkea, ajatuksia ja ajankäyttö
- Page 128 and 129: 128Ikonen, Kristiina (2007) Oman ä
- Page 130 and 131:
130Lahelma, Elina (2007) Kädet ja
- Page 132 and 133:
132- (2004) Meistä on moneksi. Teo
- Page 134 and 135:
134- (2004b) Koulutus ja tutkimus 2
- Page 136 and 137:
136Räsänen, Rauni (2005) Etninen
- Page 138 and 139:
138Tuori, Salla (2007) Erontekoja.
Change language