30Toiseuden <strong>ja</strong> toiseuttamisen käsitteiden käytöllä on kuitenkin kääntöpuolensa. Niidenkäyttämisen vaarana on, että idea toisilleen vastakkaisista ryhmistä uusintaakahtia<strong>ja</strong>kautunutta, mustavalkoista maailmankuvaa (vrt. Brah 1996, 184). Kuntarkastelun huomio kohdistuu vain kahteen toisensa määrittävään luokkaan, saattaatutkimuksessa jäädä huomaamatta, että asiaan liittyy vielä muita tekijöitä, joidensivuuttaminen vääristää havainto<strong>ja</strong>. Kun puhutaan esimerkiksi suomalaisista <strong>ja</strong>maahanmuuttajista oletetaan helposti, että dikotomia kattaa koko puheena olevan joukon.Kaikki eivät kuitenkaan kuulu itsestään selvästi kumpaankaan ryhmään. On sellaisia,jotka tulkitsevat itsensä sekä suomalaisiksi että maahanmuuttajiksi, sekä niitä, jotka eivättunne kuuluvansa kumpaankaan. Pitäytyminen dikotomisessa mallissa saattaapahimmassa tapauksessa uusintaa vastakkainasetteluihin perustuvaa maailmankuvaa.Toiseuden käsitettä käytettäessä on siis syytä pitää mielessä, että yhtä korostaessaan(esimerkiksi ”rotua”) se saattaa häivyttää näkyvistä muita yhteiskunnallista eriarvoisuuttatuottavia asioita (kuten sukupuolta). bell hooksin tavoin tutkimuksessa on syytä korostaa”sellaisten identiteettien kuin ‟rodun‟, seksuaalisen suuntautuneisuuden <strong>ja</strong>yhteiskunnallisen aseman yhteisvaikutusta <strong>ja</strong> ristivetoisuutta” (Rantonen 2000, 196–197).Sillä ilman ristivetoisuuden tarkastelua, alistuksen eri muotojen päällekkäisyys saattaapeittyä näkyvistä.Tutkimuskäsitteenä toiseus on kuitenkin hedelmällinen lähtökohta nimenomaanvaltasuhteiden tunnistamiseksi, vaikka se ei missään tapauksessa tavoita sitäkompleksista todellisuutta, jota sen avulla usein yritetään selittää. Jos toiseuden käsitettäkäytetään huolellisesti analyysin välineenä, sen avulla voidaan muuttaa eriarvoisuuttatuottavia toiminta- <strong>ja</strong> esitystapo<strong>ja</strong> (Löytty 2005, 181). Kun analyysin lähtökohdaksiotetaan toiseuden si<strong>ja</strong>an erilaisuus, maailma ei <strong>ja</strong>kaannukaan niin helposti ”yksiin” <strong>ja</strong>”toisiin”. Erilaisuudesta puhuminen pal<strong>ja</strong>staa toiseutta helpommin sen, että myös ”me”koostuu keskenään erilaisista ihmisistä (Löytty 2005, 182). Sara Ahmedin (2000a, 144–145) mukaan toiseuden kohtaamista tulee tarkastella aina partikulaarisena tapahtumana.On siis kysyttävä, missä <strong>ja</strong> miksi joku määrittyy ”toiseksi”. Täten esimerkiksi oletus”maahanmuutta<strong>ja</strong>nuorten” toiseudesta suomalaisessa koulutusjärjestelmässä onkytkettävä siihen koulutuspoliittiseen diskurssiin, jonka seurauksena jotkut oppilaat
31nimetään maahanmuutta<strong>ja</strong>oppilaiksi – <strong>ja</strong> siis normista poikkeaviksi.Maahanmuutta<strong>ja</strong>oppilaiden ”ryhmän” määrittymisen jälkeen on vielä tarkennettavayksityiskohtiin, sillä tämä ”ryhmä” ei ole homogeeninen kokonaisuus, johonkoulutuspoliittisessa puheessa saatetaan kuitenkin viitata (ks. luku 2).Toiseuden käsitettä käyttäessäni <strong>ja</strong> monikulttuurisuutta sen kautta tarkastellessani minunon varottava jäsentämästä ero<strong>ja</strong> niin, että ainoaksi esiin piirtyväksi eroksi jää”maahanmuuttajien” poikkeaminen suomalaisista. Nykykielessä monikulttuurisuudellaviitataan usein lähinnä ”toisiin” eikä ”meihin” <strong>ja</strong> ”meidän” keskinäisiin eroavaisuuksiin.Kun monikulttuurisuus määritellään ainoastaan viime vuosikymmeninä Suomeenmuuttaneiden ”toisten” tuliaiseksi, oletetaan samalla, että sitä ennen Suomessa olisivallinnut täydellinen yhtenäiskulttuuri. Mutta jos suomalainen kulttuuri tunnustetaan jolähtökohtaisesti monikulttuuriseksi, muualta viime aikoina saapuneet eivät näytäkäänenää niin poikkeavilta. (Löytty 2004, 224–225; Löytty 2005, 182.)3.4 Valta, nimeäminen <strong>ja</strong> toimijuusKysymys vallasta nousee tutkimuksessani esiin nimeämisen kautta. Valta on yhteydessämyös toimijuuteen eli siihen, mitä teemme, miten reagoimme <strong>ja</strong>/tai miten toimimmemissäkin tilanteessa (Holland ym. 1998, 24–25). Olen kiinnostunut tutkimuksessani siitä,miten maahanmuuttajiksi <strong>nimetyt</strong> tytöt <strong>ja</strong> po<strong>ja</strong>t positioituvat tilanteisesti, miten hekäyttävät valtaa, valtaistuvat <strong>ja</strong> toimivat koulussa. Tarkastelen tutkimuksessanitoimijuutta <strong>ja</strong> valtaa erityisesti tilanteisena <strong>ja</strong> paikallisena. Toisin sanoen, tarkastelen sitä,miten valta tulee näkyväksi tietyissä tilanteissa koulussa sekä sitä, miten osapuoletrakentavat <strong>ja</strong> purkavat valtasuhteita, jotka liittyvät etnisyyden ohella sukupuoleen (ks.Kenway ym. 1998, 98; Aaltonen 2006, 53–54).Tuula Gordon (2005, 115) viittaa toimijuuden käsitteellä ”yksilöiden kapasiteettiin tehdäpäätöksiä <strong>ja</strong> toteuttaa niitä, jolloin käsite sisältää vivahteita vaikutuksesta <strong>ja</strong> voimasta”.Gordonin (2005, 117) mukaan myöhäismoderneissa kulttuurisesti <strong>ja</strong> taloudellisesti
- Page 5: 5nimeämisistä ”pois” tai ”u
- Page 8 and 9: 8Huttunen (2002) maahanmuuttajien t
- Page 10 and 11: 102 Maahanmuuttajaopetus osana koul
- Page 12 and 13: 12jotkut toiset (Forsander 2001). N
- Page 14 and 15: 14monikulttuurisuutta ja asettavan
- Page 16 and 17: 16Opetussuunnitelman lausumassa ole
- Page 18 and 19: 18mukaan maahanmuuttajaoppilaille t
- Page 20 and 21: 20tavoitteeksi asetettu aktiivinen
- Page 22 and 23: 22purkamista. Se, mitä opetusminis
- Page 24 and 25: 24suuntauksen piirissä tuotetut to
- Page 26 and 27: 26tarkastelen eroja rakentavia ja y
- Page 28 and 29: 28sosiaalisissa käytännöissä ra
- Page 32 and 33: 32uusoikeistolaisissa yhteiskunniss
- Page 34 and 35: 34esimerkiksi konservatiiviseksi, k
- Page 36 and 37: 36kuitenkin suomalaisen kansainväl
- Page 38 and 39: 384 Tutkimuksen toteutusKotitaloust
- Page 40 and 41: 40sellaisenaan voidaan ymmärtää
- Page 42 and 43: 42merkityksiä maahanmuuttajuus sai
- Page 44 and 45: 44kyselemään missä olin ollut. V
- Page 46 and 47: 46loput oppilaat ryntäsivät sisä
- Page 48 and 49: 48Aramin kanssa heitimme huulta pal
- Page 50 and 51: 50on päästävä kunnolla sisälle
- Page 52 and 53: 52opetusta, maahanmuuttajien äidin
- Page 54 and 55: 54tietokoneella ja katon telkkaria.
- Page 56 and 57: 565 Monikulttuurisuuden ja maahanmu
- Page 58 and 59: 58esineillä, kuvilla ja kankailla.
- Page 60 and 61: 60näkökulmasta, jotka kevätjuhla
- Page 62 and 63: 62lisää esim. Verma, Zec & Skinne
- Page 64 and 65: 64Kevätjuhlaan kiteytyi pukeutumis
- Page 66 and 67: 66näyttämöllä naurattaen yleis
- Page 68 and 69: 68Juttelin myöhemmin tämän saman
- Page 70 and 71: 70välitunneilla, koulunkäynnin
- Page 72 and 73: 72Tuuli: Niin.Opettaja: Elikkä ei
- Page 74 and 75: 745.5 Yhteenveto: Suomikeskeinen n
- Page 76 and 77: 766 Kerrontaa maahanmuuttajaksi nim
- Page 78 and 79: 78suomalaisiin ja kokemuksen siitä
- Page 80 and 81:
80Tuuli: Haluisit sä et sua kutsut
- Page 82 and 83:
82Tuuli: No onks opettajat mitenkä
- Page 84 and 85:
84jatkuvasti neuvomassa ja tyytymä
- Page 86 and 87:
866.3 Aramin pakolaispuhe vastapuhe
- Page 88 and 89:
88suojautumismekanismi (Weedon 2000
- Page 90 and 91:
90toimintakyvyttöminä abstraktein
- Page 92 and 93:
92Maahanmuuttajaluokalla Amina oli
- Page 94 and 95:
94sai Aminalta erityisen halveksiva
- Page 96 and 97:
96Mirjeta: Joo kyl mä luulen.Tuuli
- Page 98 and 99:
98esiintyi rasismia. Jos kouluissa
- Page 100 and 101:
100koulutukseen. Ammatillisen koulu
- Page 102 and 103:
102Yen: Mä aion ottaa kaksoistutki
- Page 104 and 105:
104Somalialaistaustainen Amina haki
- Page 106 and 107:
106koulun jälkeen ja opettajat usk
- Page 108 and 109:
108länsimaalaisemmin”, hän ”h
- Page 110 and 111:
110arvostettuja koulutus- ja urarei
- Page 112 and 113:
112luotettavuustarkastelun sijaan t
- Page 114 and 115:
114Tunsin oman tutkimusprosessini a
- Page 116 and 117:
116puhua. Kirjoittaminen ja tieteel
- Page 118 and 119:
118Maahanmuuttajiksi nimetyistä op
- Page 120 and 121:
120Etnisyys, kulttuuri ja kansalais
- Page 122 and 123:
122- (1994) „Race‟ and „cultu
- Page 124 and 125:
124Gordon, Tuula & Lahelma, Elina (
- Page 126 and 127:
126arkea, ajatuksia ja ajankäyttö
- Page 128 and 129:
128Ikonen, Kristiina (2007) Oman ä
- Page 130 and 131:
130Lahelma, Elina (2007) Kädet ja
- Page 132 and 133:
132- (2004) Meistä on moneksi. Teo
- Page 134 and 135:
134- (2004b) Koulutus ja tutkimus 2
- Page 136 and 137:
136Räsänen, Rauni (2005) Etninen
- Page 138 and 139:
138Tuori, Salla (2007) Erontekoja.
Change language