Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...
Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...
Maahanmuuttajiksi nimetyt. Etnografinen tutkimus eroista ja ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
41a<strong>ja</strong>tus marginaalin äänen esille tuomisesta muuttuu vähintäänkin ongelmalliseksi. ReettaMietolan (2007, 162) tapaan a<strong>ja</strong>ttelen, ettei äänen antaminen ole mahdollista, muttahaastattelu<strong>ja</strong> analysoitaessa on tärkeää huomioida se paikka yhteiskunnallisissarakenteissa, josta puhetta tuotetaan. Äänen antamisen si<strong>ja</strong>an tarkoitukseni onkin nostaaesille tapo<strong>ja</strong>, joilla maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaiset nuoret toimivat <strong>ja</strong> puhuvat koulun arjessa.Keskeisiä etnografioita tutkimukseni kannalta ovat olleet erityisesti Suomessa tehdytkouluetnografiat (esim. Gordon, Holland & Lahelma 2000; Palmu 2003; Tolonen 2001;Lappalainen 2006a) sekä Isossa-Britanniassa tehdyt etnografiat afrokaribialaistaustaistennuorten koulukokemuksista (esim. Gillborn 1995; Mirza 1992). Heidi Safia Mirzan<strong>tutkimus</strong> Young, Female and Black (1992) on vaikuttanut erityisesti siihen, miten olenlähtenyt tarkastelemaan tutkimukseni ”maahanmuutta<strong>ja</strong>tyttöjen” toimijuutta <strong>ja</strong> toisenasteen koulutukseen hakeutumista.4.2 Tutkimuksen lähtökohdatHelsingin kaupungin kulttuurikeskus Caisassa keväällä 2006 järjestetty ”Kysy mitäkysyt” keskustelutilaisuus sai minut pohtimaan sitä, millaisia edellytyksiä eri positioistapuhuvien äänen kuulumiselle <strong>ja</strong> kuuntelemiselle keskusteluissa monikulttuurisestayhteiskunnasta Suomessa on. Keskustelutilaisuuden tavoitteena oli antaa yleisöllemahdollisuus esittää kysymyksiä maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaisille nuorille elämästä Suomessa.Tilaisuudessa oli muutama valmisteltu puheenvuoro, joiden jälkeen <strong>ja</strong>tkettiinkeskustelulla. <strong>Maahanmuuttajiksi</strong> nimeämisen problemaattisuus nousi illan keskeiseksikeskustelunaiheeksi. Maahanmuutta<strong>ja</strong>taustaisten nuorten <strong>ja</strong> puheenvuoro<strong>ja</strong> pitäneidenaikuisten kanta nimeämiseen oli selkeä: käsitettä ei pitäisi käyttää, ei varsinkaan niidennuorten kohdalla, jotka ovat eläneet Suomessa koko ikänsä. Tilaisuuden jälkeen tarkensin<strong>tutkimus</strong>intressiäni <strong>ja</strong> päätin kohdistaa kiinnostukseni nimenomaan maahanmuutta<strong>ja</strong>käsitteeseen <strong>ja</strong> sen saamiin merkityksiin koulussa. Minua alkoi kiinnostaa erityisesti se,millaisia eronteko<strong>ja</strong> nimeämisellä koulussa tuotettaisiin <strong>ja</strong> millaisia merkityksiä sillä<strong>nimetyt</strong> nuoret maahanmuuttajuudella antaisivat. Koin kiinnostavaksi myös sen, millaisia
Change language